RPi:n julkaisukaaos

Raspberry Pista kiinnostuneet kaatoi-
vat molempien jakelijoiden verkkosi-
vut. Farnellin sivusto oli kirjoitushet-
kelläkin tavoittamattomissa.

Kuva: Kuvakaappaus Firefox-selaimesta

Heräsin kello 7.30, ja laitoin tietokoneen päälle. Vilkaisin nopeasti, että tililläni on tarpeeksi rahaa siltä varalta että ostomahdollisuus oikeasti tulisi. Sen jälkeen välilehtiin aukesi raspberrypi.org (403 Forbidden) ja verkkokauppasivusto raspberrypi.com (Down for Maintenance).

Muutamia sekunteja1 ennen 8.00:aa se tapahtui: Raspberry Pi julkaistiin. Säätiö päätyi olemaan käyttämättä omaa verkkokauppaansa, ja antamaan myynnin suurten elektroniikkayhtiöiden, RS Componentsin ja Premier Farnellin, tehtäväksi. Molempien yhtiöiden sivustot menivät välittömästi nurin liikenteen johdosta. Alkoi paniikki, kun kiinnostuneet eivät pystyneet ostamaan laitteitaan.

Päivitetty viimeksi klo 3.3. 13.25. Päivitetyt tiedot sivun lopussa.

Lue myös followuppini Jäitkö ilman Raspia? Toimi näin

Säätiö päivitti tilannetta Twitterissä, ja #raspberrypi-tagi nousi Twitterin Worldwide Trends -listalle ihmisten purkaessa epätietoisuuttaan, epätoivoaan ja turhautumistaan. Kello 8.30 säätiö ilmoitti uskovansa, että kaikki Farnellin laitteet on myyty. Samaan aikaan RS Components ei ollut myynyt laitteen laitetta, vaan ainoastaan tarjonnut mahdollisuuden ilmaista kiinnostuksensa laitteesta.

Puolitoista tuntia julkaisusta, klo 9.30, molemmat verkkokaupat olivat edelleen jumissa. Kun vielä tuli tieto siitä, että RS Components aloittaa laitteiden myynnin vasta loppuviikosta, annoin periksi siinä kymmenen aikaan, ja päätin ottaa nokoset.

RS Components ei ole edes aloitta-
nut myymistä; kiinnostuneet voivat
kuitenkin jättää yhteystietonsa tuo-
tesivulla
.

Kuva: Kuvakaappaus/ RS Components

Herättyäni puolenpäivän jälkeen ajattelin tarkistaa tilanteen: RS Componentsin sivusto latautui nopeasti, ja klo 13:n jälkeen myös Farnellin sivusto alkoi jälleen toimia.

Farnell ilmoittaa Suomen tuotesivullaan, että tavaraa olisi tulossa varastoon kuukauden päästä tilauksesta. Hintaa Raspberry Pilla on 27,07 euroa. Kuitenkin kun ennakkotilausta yrittää viedä tilausvaiheeseen, rekisteröitymislomakkeen ohje kertoo:

Jos olet yksityishenkilö, voit etsiä tuotteita ilman rekisteröitymistä ja tilaus tulee tehdä jälleenmyyjämme kautta.

Eli ilmeisesti laitteita ei myydä, ainakaan suomalaisille, suoraan yksityisille. Jälleenmyyjäluettelosta selviää, että tuotteita jälleenmyy Suomessa 14 yritystä. Pyydän vielä Farnell Suomea varmistamaan, että he eivät todellakaan ole myymässä laitteita kuluttajille, ja päivitän tätä kirjoitustani saamieni tietojen perusteella. Samoin lähetin tiedustelun saatavuudesta ja hinnasta jyväskyläläiselle K-S Elektroniikka Oy:lle.

Huhujen mukaan RS Components olisi myymässä laitteita siinä järjestyksessä, kun halukkaat ovat ilmoittautuneet, ja Twitterin mukaan myös yksityisille, vaikka ilmoittautumislomakkeessa on myös yrityksen nimi pakollisena kenttänä. RS Componentsin Raspi-tuotesivuilla hinnaksi ilmoitetaan 21,60 puntaa, eli 25,63 euroa.

* * *
Kertoi säätiö julkaisun yhteydessä vähän muutakin: Edullisempaan A-mallin muistimäärä kasvatetaan B-mallin 256 megatavuun, mikä on varmasti tervetullut uutinen niille, jotka odottavat loppukesän/syksyn varsinaista opetuskäyttöjulkaisua.
Täytyy todeta, että säätiö olisi voinut toteuttaa julkaisun paremminkin – mutta myös paljon huonommin. Säätiön julkaisutiedote oli alusta asti koko ajan saatavilla, ja Twitter-tiedottaminen toi kaivattua lisävalaistusta asioihin. Raspberrypifoundationilaiset ovatkin varmasti julkaisutiedotesivulla kaavailemansa pubiinlähdön ansainneet.
Kuitenkin näiden kahden toimittajan, RS Componentsin ja Premier Farnellin, osalta julkaisu oli epäonnistunut: etukäteen heillä varmasti oli tiedossa, että kiinnostus tulee olemaan suurta. Tällöin olisi ehkä ollut paikallaan varautua siihen jonkinlaisella kevytsivulla. Kun soppaan heitetään vielä mukaan epäselvyydet siitä, milloin laitteita ollaan myymässä, voivatko yksityiset tilata, miten ennakkotilauksen voi tehdä ja mitä kautta tilaus pitää tehdä, ei voi kovin tyytyväinen olla. Kokonaisarvosanoiksi antaisin RS Componentsille ‒2 ja Premier Farnellille ‒4 asteikolla (‒5…+5)2.

Monet kysymykset ovat edelleen avoimena:

  • Milloin RS Components aloittaa myynnin? Keille?
  • Toimittaako Farnell/ Farnell Suomi yksityisille? Milloin?
  • Miten Farnellin suomalaiset jälleenmyyjät toimivat?
  • Mitä tuotteet tulevat maksamaan posteineen ja veroineen?
  • Aikooko Raspberry Pi Foundation käyttää omaa verkkokauppaansa enää lainkaan?
  • Milloin seuraava erä on myynnissä?

Toivottavasti säätiö yhdessä toimittajien kanssa tuo pikaisesti selvennystä näihin asioihin.

Päivitys 29.2. klo 14:40: Farnell ohjaa nyt kiinnostuneet sivulle, jossa voi ilmoittaa olevansa kiinnostunut laitteesta.
Päivitys 1.3. klo 13:30: RS Components julkaisi lehdistötiedotteen, jossa se kertoi saavansa laitteiden ensimmäisen erän varastoonsa ensi viikon lopulla, ja ryhtyvänsä myymään laitteita kiinnostuneille ilmoittautumisjärjestyksessä:

RS
expects to receive the first batch of boards into warehouses late
next week, with the shipping of products on a first come, first
served basis in line with customer registrations. As deliveries of
the Raspberry Pi boards arrive at RS, registered customers will be
kept up-to-date with the progress on availability.

K-S Elektroniikka ei ole kirjoitushetkellä vastannut tiedusteluun, kuten ei myöskään Farnell Suomi.
Päivitys 3.3. klo 13:25: K-S Elektroniikka ja Farnell Suomi vastasivat tiedusteluihini, käsittelen vastauksia osana seuraavaa blogipostaustani.

1) Melko tarkasti aika oli juuri tämä, katsoin ajan tietokoneelta, joka pitää itsensä synkassa aikapalvelinten kanssa.
2)  ‒5=Erittäin huono, 0=Neutraali, +5=Erittäin hyvä

Valmiina, paikoillanne…

Huomenaamulla se tapah-
tuu, joten kellot valmiiksi.
Kuva: Gnu2000: Alarm Clock
Redux
. CC BY-NC 2.0

Raspberry Pi -säätiön blogissa ilmoitettiin eilen odotetun ultraedullisen tietokoneen julkaisuajankohta:

The Raspberry Pi Foundation will be making a big (and very positive) announcement that just might interest you at 0600h GMT on Wednesday 29 February 2012. Come to www.raspberrypi.org to find out what’s going on.

Suomeksi siis huomenna klo 8.001 kannattaa olla tietokoneensa äärellä – viime aikoina kutinani siitä, että ensimmäisen 10 000 laitteen erä katoaa minuuteissa, on vain vahvistunut.

Ei kuitenkaan kannata hakata F5:sta raspberrypi.org:n sivulla, sillä tämä ruuhkauttaa palvelimen. Säätiö tweettasi asiasta eilen:

Guys – can you please stop hitting F5 on our website quite so often? You’re bringing the server to its knees.

Sen sijaan kannattaa seurata vaikkapa juuri Twitteriä, tai ottaa kohteeksi eri letkun päässä oleva virallinen verkkokauppa, johon laite kuitenkin tulee myyntiin.

Jos huomenna käy hyvä munkki, ja saa etuoikeuden ostaa laitteen ensimmäisestä erästä, kannattaa muistaa, että itse laitteella ei vielä tee mitään. Käyttääkseen myyntiin tulevaa Raspberry Pin B-mallia tarvitsee lisäksi:

  • vähintään 700mA@5V ulos antavan microUSB-virtalähteen (esim. kännykänlaturi)2
  • SD-muistikortin (julkaistu Debian vaatii vähintään 2Gt muistikortin)
  • Komposiitti- tai HDMI 1.4 -kaapelin sekä yhteensopivan näyttölaitteen.

Näiden lisäksi esimerkiksi verkkojohto3 ja USB-hubi voivat tulla tarpeeseen. Osan tarvikkeista voi ostaa Raspberry Pi -verkkokaupasta, mutta luonnollisesti myös kikanttien tarvikkeet käyvät yhtälailla. Lisätietoa tarvikkeista ja asennuksesta on Embedded Linux Wikissä.

* * *

Ajankohta on suomalaisittain hieman inhottava: monien työ- tai koulupäivä alkaa juuri klo 8.00, eikä tällöin verkkokaupan pommittaminen onnistu. En halua kannustaa lintsaamaan töistä tai koulusta, mutta kyllä tämä on sen magnitudin tapahtuma että kannattaa lintsata töistä tai koulusta. Onneksi minulla ei ole parempaa tekemistä huomisaamuna, joten kahvinkeitin (esitelty erään postaukseni lopulla) napsahtaa tulille heti aamusta.

1) Aika on Suomen aikaa, ts. Itä-Euroopan aikaa, ts. Eastern Europe Time ts. EET.
2) Käytännössä normaali tietokoneen USB-portti ei käy, koska liittimen läpi ei mene dataa; Raspi ei pysty pyytämään lisää virtaa isäntätietokoneelta. Jotkin omalla virtalähteellä toimivat USB-keskittimet voivat toimia. 
3) Vanhemmat kaapelit käyvät, sillä laitteessa on 100Mbps-portti.

Ubuntu Netbook Edition 10.10 ei vakuuta

Suricata Suricatta eli nelisormimangusti.
Kuva CC-BY-SA 3.0 BS Thurner Hof

Huomenna sunnuntaina (10.10.2010) on seuraavan Ubuntun jakeluversion, koodinimeltään ”Maverick Meerkat” (suomeksi ”itsenäinen nelisormimangusti”, no kidding), julkaisun aika. Tavalliseen tapaansa Ubuntusta julkaistaan useita versioita niin työpöytä-, palvelin kuin netbook-käyttöönkin.

Palvelimissani (Secondary ja Einstein) ajattelin Lucidin palvelinversion pitää toistaiseksi, sillä se on tuettu huhtikuuhun 2015 asti, mutta pöytäkoneeseen heitin Maverickin jo aikoja sitten ja eilen myös avopuolisoni uuteen kannettavaan, eikä näissä mitään suurempaa itkettävää ole. Miniläppärissäni pidin aikansa Jolicloud 1.0:aa, mutta sen puukotusviritykset eivät oikein vakuuttaneet, joten ajattelin asentaa siihen Ubuntun Netbook Editionin Maverick-version.
Asennus sujui muitta mutkitta, kuten tavallisestikin: kysymyksiä oli vielä vähemmän kuin ennen, mikä on ehkä ihan hyvä normaalikäyttäjää ajatellen. Ne alternate-cd:t ovat sitten HC-käyttöä varten. Muistitikku toimi asennusmediana, eikä senkään suhteen mitään poikkeavaa tapahtunut.
Hyvän näköinen ei aina ole oikeasti
hyvä. UNE-työpöytä. Klikkaa isommaksi.
Aluksi uuden Unityn mukanaan tuomat reunat näyttivät hienolta, vaikka jo Lucidin esittelemä ikkunakontrollit vasemmalla -periaate ärsyttää edelleen. Ajattelin kuitenkin että pienellä gconf-editorin kanssa räpellyksellä asian saisi korjattua, mutta totuus oli karu: unityn muokkausvalinnat ovat jopa siellä olemattomat! Näitä vasemmalla ja ylhäällä olevia ”paneeleita” ei Mark Shuttleworth ole halunnut muokattavan, joten niitä ei myöskään voi muokata millään tapaa.
Olin aikeissa lisätä lämpötilan näytön kellon viereen ja ajattelin sen onnistuvan niinkuin aina ennenkin kelloappletin asetuksista, klikkaamalla kellonaikaa hiiren 2. painikkeella. Tein näin, ja mitään ei tapahtunut! Myöskään muiden lisäapplettejen lisääminen ei ole mahdollista, sillä se kuulemma antaa siistimmän vaikutelman. Kellonaika näyttää lisäksi aina 12-tuntista aikaa (ilman am/pm -tunnistetta), eikä tätäkään voi mistään muuttaa. Sekin lie käytettävyysparannus.
Vasemmalla on hieman OSX-tyyppinen yhdistetty pikavalinta- ja ikkunanvalintaluettelo, joka on ihan hieno idea kyllä, mutta siihenkin olisin kaivannut edes jotain muokattavuutta. Siinä on elementtejä, joita ei pysty poistamaan (mm. roskakori) ja ohjelmien lisäämiseksi ko. ohjelma on pakko avata jollain tapaa ja sitten valita ”Pidä käynnistimessä” ikkunan kuvakkeesta. Ei mielestäni kovinkaan intuitiivista.
UNE:n mukana tullut Firefox vaihtui
saman tien Chromiumiin.
Toki UNE:ssa on paljon hyvääkin, esimerkiksi Win7-tyylinen hakukenttä, jolla ohjelmien löytäminen on vikkelää. Tämä toiminto löytyy vasemman ylänurkan Ubuntu-logoa klikkaamalla. Eee:lläni toiminto tosin on tuskaisen hidas.
Hiukan ihmetystä aiheutti myös sovellusvalinnat: jos kerran UNE:sta halutaan tehdä miniläppäriystävällinen, voisi ehkä harkita OpenOffice.org:n korvaamista jollain muulla tai pudottamista kokonaan. Samoin Firefox on varsinkin iäkkäämmille miniläppäreille ylivoimainen pala haukatessaan useita satoja megoja muistia peruskäytössä.
Linuxin kanssa vuodesta 2005
temmeltäneen kirjoittajan tunnetila
UNE:a muutaman tunnin käyttäneenä.
Ubuntun, ja varsinkin UNE:n suunta kohti ”käyttäjäystävällistä” eli mahdollisimman vähän säätömahdollisuuksia sisältävää käyttöliittymää huolestuttaa itseäni kovasti. On ehkä totta, että taviskäyttäjän silmissä Ubuntun miniläppäriversio on nyt helpompi käyttää, mutta kun kumartaa toiseen suuntaan, pyllistää toiseen. Canonical on tehnyt tässä valinnan unohtaa kehittyneet käyttäjät laajemman käyttäjäkunnan saavuttamiseksi, mutta ollaanpa ihan rehellisiä: kuinka moni Pentti Peruskäyttäjä päättää kokeilla Ubuntua jostain muusta syystä kuin lähipiirin Linux-Asiantuntijan® suosituksesta? Olisiko sittenkin tärkeintä lisätä mahdollisuuksia niiden vähentämisen sijaan?
Omalle Eee:lleni tullen asentamaan joko normaalin Ubuntu-työpöydän tai sitten esimerkiksi LXDE:n, joka vakuutti nopeudellaan itseni aiemmin. UNE:n uusin versio tuo paljon uudistuksia, mutta suurin osa niistä saa kaltaiseni dataleuan lähinnä itkupotkuraivareiden valtaan. En voi UNE:a suositella oikein mihinkään käyttöön tällä hetkellä, ja toivoa sopii että Canonicalin UI-tiimissä otetaan päät pois perseestä huhtikuun julkaisuun mennessä.