Mikä Netpostissa tarkemmin ottaen mättää

Net­pos­ti oli­kin py­kä­lää mo­ni­mut­kai­sem­pi asia kuin ku­vit­te­lin. Jo­ka ta­pauk­ses­sa suo­sit­te­len edel­leen suo­si­maan pe­rin­teis­tä pos­tin vas­taan­ot­toa.

Kuva: Itella Oyj/ Mikko Käkelä: Postinjakelua

Kirjoitin vajaa pari kuukautta sitten Itellan varsin aggressiivisesta Netpostin mainostamisesta, siihen liittyvistä ongelmista sekä Netpostista yleensä. Kirjoittamisen jälkeen pyysin Itellalta1 lisätietoja muutamasta mietityttämään jääneestä asiasta.

Sain kyselyyni business director Tommi Björklundilta yllättävänkin kattavan vastauksen, ja sen perusteella päivitän tässä kirjoituksessa hiukan kantojani. Samalla avaan hieman tarkemmin Netpostin toimintatapaa. Alun perin minun piti saada tämä kirjoitus valmiiksi jo tammikuun alussa, mutta erinäisten kiireiden takia sain sen pihalle vasta nyt. Paikkaansapitävyys lienee kuitenkin edelleen samalla tasolla.

Aluksi huomautan, ettei minulla ole mitään Itellaa vastaan per se2. Netpostiin liittyvät ongelmat johtuvat oikeastaan sen tavasta hyödyntää teknologioita, ja jonkin toisen toimijan vastaavalla palvelulla3 vaaranpaikat ovat lähtökohtaisesti samat – vähän niin kuin sähköisessä äänestämisessä.

Olen myös edelleen sitä mieltä, että edellisessä kirjoituksessa ruotimani markkinointitapa on todella kehno siitä heräävien vääränlaisten mielikuvien ja pelkojen takia. Björklund4 kertoi markkinoinnin tarkoituksen olevan:

— tehdä ihmiset tietoiseksi Netpostin olemassa olosta, mistä palvelussa on kyse ja mahdollisuudesta ottaa se käyttöönsä. Palvelun aktivointi on täysin vapaaehtoista ja sen voi tehdä myös 31.12. jälkeen.

No, ainakin jok’ikinen suomalainen on nyt täysin tietoinen palvelun olemassaolosta, sen verran joka tuutista mainoksia on tullut, vaikkakin nyttemmin kampanja on ilmeisesti loppunut. Toivoa sopii, että jos Itella joskus vielä Netpostiaan haluaa mainostaa, se tehdään tyystin eri tavalla.

Netpostin ongelmat

Luetteloin alkuperäisessä viestissäni Netpostin ongelmia. Björklund otti mainitsemiini asioihin vastauksessaan kantaa, ja pidän reiluna julkaista nuo vastineet (olennaisilta osin):

Korvaavuus

Palkkakuitin sähköistäminen on työnantajan päätös ja markkinoilla on useita eri ratkaisuja sähköisten palkkakuittien jakeluun.

On totta, että Netposti on vain yksi vaihtoehto palkkakuittien vastaanottamiseen, eikä kukaan varsinaisesti pakota yksittäisiä työnantajia valitsemaan juuri Itellan palvelua. Ainakin omien havaintojeni mukaan Netposti on saavuttanut de facto -aseman sähköisessä asiapostin vastaanotossa.

Monopoli

Paperikirjeen muodossa aiemmin jaeltu posti on mahdollista vastaanottaa sähköisessä maailmassa monen eri toimijan tarjoamien ratkaisujen kautta. [–] Periaatteessa kuka tahansa voi halutessaan alkaa tarjota samankaltaista palvelua. [–] Netpostissa olevat kirjeet voi siirtää omalle tietokoneelleen pdf-muotoisina 

Oli virhe itseltäni analysoida Netpostia kokeilematta sitä itse. Tässä yhteydessä tein virheellisesti oletuksen, että sähköistä postiaan ei voisi kopioida muualle järkevästi. PDF-sarjavienti ratkaisennee5 riittävällä tavalla viestien siirrettävyysasian. Toki tilanne on se, ettei näitä vanhoja viestejä voi mihinkään toiseen palveluun viedä, koska sellaisia ei käytännössä ole.

Tietoturva ja yksityisyys sekä Tietojen säilytys

Varmistamme tätä [=tietoturvaa] tietoturvapolitiikallamme ja valitsemillamme teknisillä ratkaisuilla sekä näiden säännöllisellä läpikäynnillä ja auditoinnilla. Netposti-palvelun tietoturvakäytännöt ovat rinnastettavissa verkkopankkiratkaisuihin.

Myös näitä osuuksia [=tietojen säilytystä ja poistamista] auditoidaan varmistaaksemme, että toimintamme on palvelulupauksen mukaista. 

Käsittelen näitä asioita myöhemmin tässä artikkelissa.

Ikuisuus

Tietääksemme Itellan omistaja eli valtio ei ole harkitsemassa Itellan myymistä näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa. 

Vaikka tällä hetkellä voidaankin olla suhteellisen varmoja siitä, ettei Itella olisi lopettamassa palvelua, ei sitä voida pitää mitenkään ikuisena lupauksena, eikä näin ollen Netpostia − tai mitään muutakaan − pitäisikään markkinoida elinikäisenä.

Aiemmassa postauksessani esitin esimerkin, jossa ”sveitsiläinen sijoituspankki uutena omistajana päättää lakkauttaa ydinliiketoimintaan kuulumattomia palveluja”, mutta se ei toki ole ainoa mahdollinen skenaario. Muutamia muita:

  1. Itella muuttaa mieltään.
  2. Itellan kannattavuus laskee radikaalisti, ja valtio päättää lopettaa ”postilaitoksen” toiminnan.
  3. Pitkän TO-mafia vastaan muu maailma -taistelun lopputuloksena Internet lakkautetaan.
  4. Ihmisten elinikä kasvaa lääketieteellisten läpimurtojen johdosta sellaisiin mittasuhteisiin, että nykyinen kotiplaneetta vaihtuu yhden ihmiselämän aikana useita kertoja.
  5. Aikamatkailu tai nollalla jakaminen.

Digikuilun kasvaminen

Koko ajan kasvava osuus suomalaisista haluaa hyödyntää internetin tarjoamia mahdollisuuksia – myös postinsa helpommassa vastaanottamisessa ja käsittelyssä. Itellan perinteiset palvelut ovat edelleen niitä tarvitsevien ja haluavien asiakkaiden käytettävissä. [–] Käsityksemme mukaan Netposti-palvelun tarjoaminen sitä haluaville ei ole epäeettistä. Ymmärryksemme mukaan myöskään sivulliset tai osalliset eivät joudu kärsimään siitä, että joku aktivoi Netposti-palvelun käyttöönsä.

Myönnettäköön, että epäeettinen oli pientä liioittelua6. Joka tapauksessa pidän ongelmallisena sitä, että tällaista palvelua tarjoamalla ja halukkaiden sitä käyttämällä syntyy myös Internet-erakoille painetta käyttää palvelua. Vastaavankaltainen, jo nykypäivänä konkreettinen, tilanne on Facebookin suhteen: jos et ole Facessa/Feissarissa/Äfbeessä7, et ole olemassa.

Väärinkäsitykseni Itellan roolista

Kirjoittaessani edellistä kirjoitusta Itellan rooli paperisten ja sähköisten kirjeiden jakeluprosessissa oli itselleni epäselvä. Björklundin lähettämän taustamateriaalin perusteella asia kuitenkin selvisi (jossain määrin). Yrityksethän nykyään hyvin vähän lähettävät täysin omatoimisesti kirjeitä, sillä prosesseja on ulkoistettu.

Näin se toimii:

  1. Yritys luo lähetettävän aineiston (esim. laskun, tilinauhan, ym.)
  2. Yritys toimittaa aineiston tulostusoperaattorille. Itella8 on eräs tulostusoperaattoreista.
  3. Tässä vaiheessa reitti haarautuu. Tulostusoperaattori voi, sopimuksen ja tilanteen9 mukaan joko…
  1. … tulostaa ja kuorittaa aineiston, ja siirtää sen jakeluoperaattorille (käytännössä Itellalle) jaeltavaksi.
  2. Jakeluoperaattori jakelee aineiston perinteisiin postilaatikoihin ym.
  3. Vastaanottaja hakee postinsa postilaatikostaan ja lukee sen.
  1. … muuntaa aineiston Netpostin ymmärtämään muotoon ja toimittaa sen Itellan järjestelmään (Netpostiin).
  2. Itella jakelee postin vastaanottajan Netposti-laatikkoon.
  3. Vastaanottaja hakee postinsa Netpostista.

Itellalla on tässä siis potentiaalisesti kaksi eri roolia vedettävänä, mikä kannattaa pitää mielessä. Se, miten tuon asetelman näkee, jääköön jokaisen omaan harkintaan.

Tietosuoja, yksityisyys ynnä muut

Mikään verkkopalvelu ei voi koskaan taata, etteikö siihen voisi murtautua. Useimmiten verkkopalvelut ovat lisäksi nk. mustia laatikoita, eikä loppukäyttäjä näin tarkalleen ottaen tiedä palvelun toimintatapaa tai sitä, miten hänen tietojaan käsitellään. Nämä seikat ovat totta myös Netpostin kohdalla, eikä niitä tule mitenkään väheksyä.

Tiedustelin, kuinka Netpostin toiminnassa on varmistettu se, ettei tietoja päädy vääriin käsiin esimerkiksi tietomurron tai inhimillisen erehdyksen johdosta. Björklund vastasi:

Netpostia tietoturva-auditoidaan säännöllisin väliajoin ulkoisen toimijan toimesta. Palvelun käyttö tapahtuu verkkopankkitasoisesti salatun tietoliikenneyhteyden yli. Netpostin jakeluprosessi ei sisällä manuaalisia vaiheita. Kaikki palvelumuutokset ja käyttöönotot testataan tarkasti ennen niiden julkaisua.

Kaikki mainitut seikat ovat itsestäänselviä, mutta on hyvä, että nekin on ääneen mainittu. En ehkä itse luonnehtisi palvelua ”verkkopankkitasoiseksi”, sillä vaikka molemmissa palveluissa varmasti onkin liikenteensalaus käytössä, ovat ne muilta turvamekanismeiltaan (tunnistautuminen, istunnonhallinta,…) varmasti kovin erilaisia jo erilaisen luonteensa takia.

Vaikka homman rullatessa tavalliseen tapaan Itellalla ei ole ketään ihmistä prosessin välissä, ongelmatilanteissa Itellalla on mahdollisuus päästä käsiksi viesteihin:

Mahdollisten ongelmatilanteiden selvityksen varalta on olemassa työkalu, jonka avulla voidaan asiakkaan suostumuksella  tarkastella yksittäistä viestiä. Työkaluun on pääsy vain nimetyillä henkilöillä ja henkilöiden työkalulla suorittamat toimenpiteet kirjataan työkalun tapahtumalokiin.

Vaikka käyttölokia pidettäisiinkin, ei väärinkäytön riskiä voida täysin eliminoida: joku pääsyoikeudellinen saattaa esimerkiksi kuulla työsuhteensa olevan vaakalaudalla ja ryhtyä terrorisoimaan työnantajaansa, samalla loukaten viestintäsalaisuutta.
 
Lisäksi koska tiedot ovat mitä luultavimmin sellaisenaan Itellan hallinnoimilla palvelimilla, on ainakin teoriassa jonkun mahdollista hakea mielivaltaisia viestejä työkalun ohikin.

Ylipäätään se, että jollakin muulla kuin vastaanottajalla ja lähettäjällä on mahdollisuus − olkoon kuinka teoreettinen tahansa − päästä käsiksi viesteihin, on viestintäsalaisuuden kannalta ongelmallista. Kun lähetettävää viestiä käsittelevät useat tahot, saattavat Netpostiin liittyvät viestintäsalaisuusuhat vaikuttaa epäolennaisilta. Näin ehkä onkin, mutta jostainhan epäkohtien putsaaminen on aina aloitettava.

Lähtökohtaisesti Netposti-laatikon sisältöä Itella ei ulkopuolisille avaa10, ja näin asian toki pitää ollakin. Kuitenkin joissain tilanteissa tietojen luovutus saattaisi olla mahdollista:

Vaikka teknisesti luovutus voisi olla mahdollista, niin Itella toimii Suomen lakien ja asetusten mukaisesti sekä käyttäjien kanssa tekemiensä sopimusten ehtoja kunnioittaen. Nämä eivät salli viestisisältöjen luovuttamista ulkopuolisille muutoin kuin lakeihin kirjatuissa erityistapauksissa.

Tällainen erikoistapaus olisi esimerkiksi tilanne, jossa vastaanottajaa epäillään rikoksesta, josta minimirangaistus on vuosi vankeutta12.

Se, että tietojen luovuttaminen on teoriassa mahdollista, avaa niin ikään uusia väärinkäytön mahdollisuuksia, sillä ei voida olettaa, että viranomaiset toimisivat aina oikein11.

Varsinainen ongelma ja ratkaisuja siihen

Mielestäni yksityisiin viesteihin ei tulisi kenenkään muun kuin lähettäjän ja vastaanottajan päästä käsiksi. Nykyteknologia ja -talous on kuitenkin luonut tilanteen, jossa viestin teoriassa näkeviä välikäsiä on useita. Netposti on yksi näistä. Ongelmia ei poista Netpostin käyttämättäjättäminen, joskaan ei käyttäminen tilannetta ainakaan paranna.

Eräs mahdollinen ratkaisu olisi se, että yritykset tulostaisivat ja kuorittaisivat kirjeensä aina itse perinteisin menoin. Ratkaisu ei toki ole mikään tekniikan riemuvoitto, mutta jonkinlainen sekin.

Jos sähköisiä viestintäkanavia halutaan käyttää, pitäisi viesti jo lähettäjän päässä salata vahvasti siten, etteivät välittäjät pääsisi siihen käsiksi. Tällainen menetelmä olisi periaatteessa toteutettavissa Netpostia hyödyntäen: tällöin Netposti-palvelu käsittelisi vain sille tuntemattomalla avaimella salattuja viestejä, ja salauksen purkaminen tapahtuisi vastaanottajan selaimessa. Tarvittava teknologia on jo olemassa, mutta kuluttajat eivät osaa vaatia sitä.

Kun Netposti ryhtyy välittämään salattuja viestejä, poistan sen mustalta listaltani. Siihen asti en sitä halua kenellekään suositella.


1) Yksityisen blogistin näkökulmasta yhteyden ottaminen yrityksiin on aina hiukan hankalaa: kun käytettävissä ei ole ”virallisten medioiden” laajempia viestintäkanavia, on usein epäselvää, miten ja kehen tulisi olla yhteydessä. Yleensä olen yrittänyt olla yhteydessä jonkinlaiseen tiedottajaan tai media relations -vastaavaan, mutta Postin/Itellan kohdalla tällaista tahoa en heidän verkkosivuiltaan silloin löytänyt (yhteystieto löytyy kyllä, mutta en tuolloin osannut etsiä oikeasta paikasta). Loppujen lopuksi yhteydenottoni tapahtui asiakaspalvelukanavaa pitkin, mutta kuten huomata saattaa, se osoittautui kuitenkin hedelmälliseksi.
2) Minkähän takia tätä termiä suomenkielisessä tekstissä niin harvoin näkee? Ja jos et tiennyt, per se on latinaa ja tarkoittaa sinänsä, itsellään.
3) Onko muita tällaisia palveluita olemassa Suomessa? Edes kuriositeettitasolla?
4) Tässä ja muualla lainauksissa oletan – paremman tiedon puutteessa – niiden olevan Björklundin näppäimistöstä lähtöisin. Tämän nimenomaisen lainauksen lähde-PDF:n tekijänä ko. henkilö ainakin on merkittynä.
5) Taipuuko ratkaisee potentiaaliin näin?
6) Tykkään kirjoittaa värikkäästi, ja tulen jatkossakin ampumaan enemmän-vähemmän räikeästi yli.
7) Omasta mielestä Facebookista pitäisi puhua sen oikealla nimellä (valinnan mukaan joko [feisbu:k] tai [fɑsebo:k]). Äläkä edes kuvittele puhuvasi kuulleni somesta.
8) Tarkemmin ottaen eräs konsernin yhtiöistä, Itella Informaatio.
9) Esim. onko vastaanottajalla Netposti käytössään? Haluaako vastaanottaja viestinsä sinne ko. lähettäjältä?
10) Juu, kysyin tätäkin.
11) Oikein laillisesti, moraalisesti, eettisesti, …
12) PakkokeinoL, 2 luku 3 §, Postilähetyksen ja telesanoman takavarikko

DHL:n reaktio palautteeseen, ja kuvia perheenlisäyksestä

Lähes sa­man­lai­nen Rasp­berry Pi kuo­riu­tui pa­ke­tis­ta kuin aiem­min­kin. Lai­te oli kui­ten­kin hie­man tu­ke­vam­min peh­mus­tet­tu: laa­ti­kos­sa oli kak­si pak­suh­koa vaah­to­muo­vi­pat­jaa, joi­den vä­lis­sä Pi oli pus­sis­saan.
Kuva: Riku Eskelinen/ CC BY-SA 3.0

Kirjoitin eilen RS-Raspiani kuljettavan kuriirifirma DHL:n teknisistä vaikeuksista puhelinpalvelussa. Lupasin kirjoituksessani lähettää DHL:lle palautetta ja näin myös teinkin. Tänään aamupäivällä Suomen DHL:n asiakaspalvelusta vastaava henkilö soitti minulle palautteeni tiimoilta.

Annan usein ja yleensä ihan mielelläni palautetta1 firmoille, sillä toivon, että yritykset arvostavat palautetta ja yrittävät kehittää palveluaan. Tavallisesti vastineeksi palautteestani en joko saa mitään, tai korkeintaan lyhyen ”Kiitos palautteestasi” -viestin. Siispä jo se, että joku soittaa palautteeseeni liittyen, on vähintäänkin kunniamaininnan arvoinen suoritus.

Soittaja oli selvästikin perehtynyt kirjoitukseeni, ja tiedosti siinä mainitsemani ongelmat työnantajansa puhelinpalvelussa. Kyselipä hän vielä, missä puhelinpalvelussa olisi mielestäni toimivampi tekninen toteutus, ja vastasin muutamaan muuhunkin kysymykseen. Lopuksi hän kertoi, että asioille ollaan todella tekemässä jotakin: heti huomenna palautteeni asioita on palaveripöydällä. Kokonaisuudessaan puhelu kesti ehkä kymmenisen minuuttia.

On ulkopuolisena arvioida, millaisia konkreettisia tuloksia palautteellani loppujen lopuksi on. Hämmästyin silti, kuinka vakavasti tämä henkilö asian otti, ja puhelun jälkeen minulle jäi sellainen mielikuva, että DHL:llä (ainakin Suomessa) asiakkaalla2 on väliä. Kiitos siis, DHL Suomi, ja erityisesti sinulle, minulle soittanut Sari3.

* * *

Itse paketti saapui ajallaan: Matkahuollon kuljettaja soitti hieman ennen iltapäiväkolmea, että oli lähetyksen kanssa minua työpaikkani aulassa vastassa. Kuittasin paketin, ja lähdin kotiin availemaan jonkin verran Farnellin kuorta tuhdimpaa pakettia.

Ennen avausta huomioni kiinnittyi paketin osoitetarraan. Siinä missä osoite oli Jyväskylän skandeja lukuunottamatta kunnossa, ei puhelinnumerosta voinut sanoa aivan samaa: ilmeisesti jossain vaiheessa puhelinnumeroni on tallennettu numerona tietokantaan, ja osoitetarroihin on numero on merkitty tieteellisessä muodossa: ”3.58401E+11”.

Jos aiot tal­len­taa pu­he­lin­nu­me­roi­ta tie­to­kan­taan, niin tal­len­na ne merk­ki­jo­noi­na. Muu­ten voi käy­dä näin.
Kuva: Riku Eskelinen/ CC BY-SA 3.0

Paketin toisella puolella RS Componentsin lähetteen peitti DHL:n toimitusohjeet:

Näis­sä oh­jeis­sa on­nek­si pu­he­lin­nu­me­ro oli ihan oi­kein, ja Mat­ka­huol­to sai pa­ket­ti­ni toi­mi­tet­tua työ­pai­kal­le­ni.
Kuva: Riku Eskelinen/ CC BY-SA 3.0
Tä­män ver­ran kar­ton­ki­laa­ti­kos­ta ta­va­raa löy­tyi.
Kuva: Riku Eskelinen/ CC BY-SA 3.0

Farnellin paketista poiketen RS Components oli pakannut myös ohje- ja turvallisuustietoarkit laitteen seuraksi kartonkilaatikkoon. Laatikko oli myös huomattavasti Farnellin boksia suurempi, sillä ESD-suojapussissa olevaa Raspberry Pita pehmusti kaksi paksua vaahtomuovista laattaa.

Huono puoli pehmusteissa on se, ettei RS:n askista oikein voi askarrella koteloa, kuten Farnell-laatikon kanssa tein. En kuitenkaan ole vielä edes aivan varma, mitä tällä toisella Pilla teen, enkä myöskään ole saanut aikaiseksi ostaa tälle uudelle tulokkaalle omaa muistikorttia ja virtalähdettä.

Onko näillä kahdella laitteella sitten jotain silminnähtäviä eroja? Toki:

  • Farnell-yksilön sarjanumero on FN120503586, RS:n E2112RSV1.0B1.1. Koska koodit ovat molemmilla ilmeisesti erilaisia, ei voi päätellä, kumpi laite on tehtaalta ensin ulos tullut.
  • CE- ja FCC-merkit ovat RS:n laitteessa kirjoitettu läpinäkyvällä valkoiselle pohjalle, Farnellin laitteessa toisin päin.
  • SL-merkin numerosarja on Farnell-laitteessa 1215, RS Components -kappaleessa 1218. En tiedä, mitä tällä numerosarjalla tarkoitetaan. Veikkauksia tai raakoja faktoja voi jättää kommentteihin.

Kunhan saan käytyä kikantista hakemassa lisää tarvikkeita, pääsen kokeilemaan, toimiiko uusin tulokas edes. Voisinhan toki hyödyntää vanhemman Pin välineitä, mutta taidan olla liian laiska purkamaan sille tekemääni kotelointia.


1) Enkä nyt tarkoita mitään ”Voi vittu ku ootte paskoja, haist vittu sitte hehhehheh” -viestejä, vaan ihan ajatuksen kanssa kirjoitettua rakentavaa palautetta, josta toivon mukaan voi jotain hyötyä ollakin.
2) Todettakoon, että olen tässä tapauksessa vain DHL:n toimituksen kohde – enhän maksanut itse DHL:lle toimituksesta mitään. Uskon kuitenkin, että RS Components on jonkun euron/punnan joutunut lähetyksestä pulittamaan.
3) Ettei kukaan luulisi, että olisimme tehneet sinunkaupat: kertoi hän sukunimensäkin, mutta ehkäpä on kaikkien edun mukaista välttää liian yksityiskohtaista nimeämistä.

Jäitkö ilman Raspia? Toimi näin

Raspberry Pin hankkiminen on
vaikeaa, mutta pikkuhiljaa asiat
alkavat selventyä.

Kuva: Raspberry Pi -logo/ Raspberry
Pi Foundation

Raspberry Pi julkaistiin karkauspäivänä, mutta monet asiat menivät pieleen. Käsittelen julkaisun onnistumisia ja epäonnistumisia kirjoituksessani RPi:n julkaisukaaos. Lisäksi saatat haluta lukea muut aiemmat kirjoitukseni laitetta koskien.

Moni Raspberry Pista haaveillut jäi nuolemaan näppejään julkaisupäivänä, mutta onneksi kaikki toivo ei ole menetetty. Olen kerännyt tähän kirjoitukseeni erinäisiä tiedonmurusia siitä, mistä, miten ja milloin voi yrittää itselleen oman lelunsa saada.

Malttamattomia varten ohjeeni laitteen hankkimiseen tiivistettynä kuuluu näin:

  1. Ilmoita kiinnostuksestasi RS Componentsin tuotesivulla tai Premier Farnell/ element14:n tuotesivulla.
  2. RS Components aloittanee listan purkamisen ensi viikolla, Farnellin aikataulu on avoin RS Componentsikaan ei ilmeisesti ole aloittanut toimituksia kirjoitushetkellä (14.3.), johtuen RPi:n valmistuksessa ilmenneestä ongelmasta. Farnellin tilanteesta alkaa tihkua uutta tietoa, kts. päivitetyt tiedot postauksen lopusta. Seuraa sähköpostiasi.
  3. Seuraa lisäksi Raspberry Pi -säätiön tiedotteita heidän verkkosivustollaan.
  4. Älä osta esim. Ebayssä riistohintaan myynnissä olevaa kamaa, saatat tulla pahimmassa tapauksessa huijatuksi.
  5. Elämä ei ole koskaan yksinkertaista, eikä RPi-tilaus tee siihen poikkeusta. Selvitän asiaa alla, joten harkitse tämän postauksen lukemisen jatkamista.

Päivitetty 19.3. klo 18:35, päivitetyt tiedot postauksen lopussa.


Laitteita jakelevat virallisesti Premier Farnell/ element14 ja RS Components. Molempien firmojen Raspberry Pi -sivulla voi tällä hetkellä vain ilmoittaa kiinnostuksensa tuotetta kohtaan, mutta ainakin RS Components kertoi lehdistötiedotteessaan myyvänsä laitteita first-come-first-served -periaatteella ilmoittautuneille ensi viikolla. Aikataulu RS:n osalta on myös avoin, kts. päivitykset sivun lopussa.

Farnell Suomen verkkosivuilla kerrotaan, että he eivät myy yksityisasiakkaille, vaan ostoaikeissaan tulisi kääntyä jälleenmyyjien puoleen. Tiedustelin asiaa heiltä, ja sain seuraavanlaista infoa1:

Yleensä Farnell ei myy yksityisille henkilöille tässä olemme tehneet nyt poikkeuksen. Saimme tiedon vasta soittosi jälkeen iltapäivällä.

Tällä hetkellä emme pysty ottamaan uusia ennakkotilauksia, mutta nettisivullamme tai alla olevasta linkistä voit rekisteröidä kiinnostuksesi ja sen perusteella lähetämme lisätietoja saatavuudesta.

Hieman myöhemmin sähköpostiini kolahti toinen vastaus samaan kyselyyni:

Normaalisti emme myy tuotteitamme yksityishenkilöille Suomessa,
johtuen mm. siitä että meillä ei ole mahdollisuutta toistaiseksi luottokorttilaskutukseen.

Rasberry Pi:n osalta kuitenkin järjestämme tilauksen ennakkomaksumahdollisuuden.

Seuraavien erien toimitusajasta emme ole vielä saaneet tietoa.

Kannattaa rekisteröidä kiinnostuksensa
pysyäkseen ajan tasalla. Esimerkiksi
Farnellin sivustolla ilmoittautuminen käy
helposti.

Kuva: Kuvakaappaus Farnellin RPi-tuotesi-
vusta.

Ilmeisesti siis Farnell Suomella olisi jotenkin Farnellin yleisestä toiminnasta poikkeava tilausmenettely, johon liittyy ennakkomaksu. Pyysin asiasta selvennystä, ja päivitän tätä kirjoitusta, kun lisätietoa tulee saataville. Tällä hetkellä nähdäkseni varminta on kuitenkin ilmaista kiinnostuksensa Farnellin Raspberry Pi -sivulla.

Tiedustelin lisäksi laitteen saatavuutta eräältä Farnell Suomen jälleenmyyjäliikkeelta, K-S Elektroniikalta. He kertoivat, etteivät tällä hetkellä kykene toimittamaan laitetta. Tiedustellen2 asiaa ensi viikolla muistakin paikoista, ja päivitän tätä kirjoitusta sen mukaan. En tiedustellut asiaa, koska ilmeisestikin tukkuri hoitaa asiaa nyt itse.

Joka tapauksessa maltti on tässäkin asiassa valttia: nettihuutokaupoissa myydään Raspeja kovaan hintaan, ja monet ovat moiseen langenneet. Tällaisiin paniikkiostoksiin ei kuitenkaan ole tarvetta, sillä säätiö on vakuuttanut, että kaikki halukkaat kyllä laitteensa ennen pitkää saavat. Ostaminen muualta kuin Farnellilta tai RS Componentsilta (jälleenmyyjineen) onkin lähinnä rahanhukkaa. Lisäksi huijatuksi tulemisen riski on melkoinen.

Monet asiat ovat näemmä epäselviä vielä jälleenmyyjillekin. Nyt onkin olennaista seurata niin Farnellin, RS Componentsin kuin ennen kaikkea Raspberry Pi -säätiön tiedottamista, ja toimia niiden mukaan.

Päivitys 4.3. klo 12:30: Sekä RS Componentsilla että Farnellilla on nyt usein kysytyt kysymykset -sivunsa, jotka antavat paljon kaivattua lisävaloa asioihin. Tämän lisäksi RS Components lähetti viime yönä viestin, joka vahvisti rekisteröitymiseni kiinnostuneeksi.

Päivitys 6.3. klo 17:30: Farnellin uudesta FAQ-kysymyksestä voisi saada sellaisen kuvan, että nyt rekisteröityville ostomahdollisuus aukeaa touko-kesäkuussa (korostus omani):

Q: I got an email from Farnell element14 stating that my delivery
date for the Raspberry Pi I ordered is now into May or June, is this
correct?

A: Sorry! We updated the data in our system so that new
customers placing their pre-order would be advised of the delivery date
at the end of May or beginning of June
.  If you originally had an
estimated delivery date in March or April, your delivery estimate is
still as per the original communication.

Lisäksi Farnell Suomelta soitettiin minulle, ja kerrottiin Raspberry Pin verottomaksi myyntihinnaksi 27,07 euroa. Toimitusmaksu on 11 euroa, ja alveineen kokonaishinnaksi tulee 46,83 euroa. Maksu tapahtuu kuulemma sitten kun he saavat tuotetta varastoon, mitään aikaa tälle he eivät osanneet kertoa.

Päivitys 14.3. klo 13:15: Raspberry Pi -säätiö kertoi eilen, että sekä RS että Farnell ovat yksinkertaistaneet hinnoittelujaan. Hinnat Suomeen:

  • Premier Farnell/element14: 32,70 GBP3 (39,31 €), sis. toimituksen ja alv:n4.
  • RS Components: 31,86 GBP (38,30 €), sis. toimituksen ja alv:n.

Farnell tähdentää FAQ:ssaan, että mikäli ovat ehtineet luvata laitteen edullisemmalla hinnalla, se myös myydään siihen hintaan. Jos aiemmin luvattu hinta oli kalliimpi, myydään tällä uudella hinnalla. Kumpikaan muutos ei vaadi asiakkaalta toimenpiteitä.

On kuitenkin epäselvää, aikooko myös Farnell Suomi myydä minulle lupaamansa laitteen tuohon edullisempaan hintaan – he ilmoittivat minulle myyntihinnaksi 46,83 euroa (alveineen ja posteineen).

Myös maksutapaan on saatu selvennystä: maksu tapahtuu luottokortilla tai PayPalilla. PayPalin käyttö Farnellin osalta ei ole aivan varmaa, mutta rohkenisin veikata sen puolesta.

Päivitys 19.3. klo 18:35: Farnell/element14 ilmoitti sähköpostitse, että laitteen toimitus minulle onnistuu ”jo” toukokuun lopussa:

Congratulations – Farnell element14 will deliver your Pi to you around end of May.


1) Viestissä puhutaan soittamisesta, vaikken missään vaiheessa ole heille soittanut.
2) Eli ”todennäköisesti tiedustelen”. Uskoakseni tiedustella-verbi taipuu noin, vaikka nopea Facebook-kysely ei tuottanut konsensusta. Kuten aina, kirjoitusvirheistä voi kertoa kommenteissa.
3) GBP=Ison-Britannian puntaa, muunnettu euroiksi kurssilla 1 GBP=1,202 EUR.
4) Arvonlisävero on sikäläinen, 20 %. Käsittääkseni EU-alueella maidenvälisessä kuluttajakaupassa arvonlisäveroa kannetaan myyntimaan mukaan. Tullia EU:n sisäisissä ostoissa ei ole.

Päivitys H-Townin palvelinmurtoon liittyen

H-Townilta vastattiin heille esittämiini
kysymyksiin.

Kuva: Davide Restivo: A Modern Hacker #1
CC-By-SA 2.0

Kirjoitin viikko sitten perjantaina 8.7. H-Townin palvelimelle murtautumisesta. Tiedustelin samalla H-Townilta lisätietoja asiaan liittyen. H-Townin Sales and marketing director Antti Peltomäki vastasi kysymyksiini.

Tässä päivityksessä käyn lyhyesti läpi nämä uudet tiedot. Edellistä kirjoitustani on myös päivitetty.


Peltomäki kertoo, että heidän näkemyksensä mukaan palvelimelle todennäköisesti ei murtauduttu varsinaisesti käyttäjätietojen hankkimista varten:

Lyhyesti sanottuna vaikuttaa siltä, että tietomurto oli enemmänkin kohdistettu serveriä kohtaan ja sitä käytettiin hyväksi floodaukseen. Ennen kuin meillä on tarkempaa tietoa, niin täytyy kuitenkin lähteä siitä, että myös käyttäjätiedot on saatu haltuun.

Mediassa asiasta kirjoitettiin vaihtelevalla luetun- ja kuullunymmärtämisellä, ja Peltomäki haluaa selventää myös mahdollisesti menetettyjen tietojen luonnetta:

Toisaalla uutisoinneissa taas oli kirjoitettu, että luottokorttitietojen ei epäillä joutuneen rikollisten haltuun. Tähän taas voi vastata suoraa, että tasan varmasti ei joutunut, sillä sellaisia tietoja emme ole koskaan keränneetkään. Ja asiakas- sekä tilaajatiedot taas sijaitsevat täysin toisella serverillä ja ovat siis turvassa.

Vaikka siis mitään ”kriittisiä” tietoja ei tässä menetetty, hoiti H-Town tämän asian mielestäni ihailtavan asiallisesti ja vakavasti.

Tämä ei tietenkään tarkoita, etteikö salasanojen vaihtamista silti kannattaisi tehdä, jos edellisessä kirjoituksessa mainitsemissani palveluissa tunnus on. Saman salasanan käyttö monessa paikassa on myös sellainen ongelma, johon saatan pureutua joku päivä kirjoituksessani.

Päivitystä Elisa-tilanteeseen: Jopa 100M=vähintään 33M

Elisa ilmoitti eilen saaneensa korjauksen tehtyä, ja raportoin siitä täällä. Tiedustelin heiltä hieman lisätietoja asiaan liittyen, ja sain seuraavanlaisen vastauksen:

Kapasiteetin nosto jyväskylän alueella on valmistunut 15.11.2010.

Sopimusehtojen perusteella luvatusta nopeudesta tulisi toteutua vähintään kolmasosa. Todellinen nopeus ei tässä tapauksessa valitettavasti selviä kuin kokeilemalla.

Hyvityksien osalta voitte olla yhteydessä asiakaspalveluumme numeroon 050 950 500.

Eli yhdellä suurimmista kännykkäoperaattoreista kestää kaksi päivää tiedottaa asiakasta? Ok, kännykkäliittymäni on kilpailijan, mutta kuitenkin.

Hämmennyin suuresti, kun luin toisen kappaleen. Vai että vähintään kolmasosa, eli siis tässä tapauksessa 33,3̅Mbit/s. Olisi ehkä pitänyt lukea sopimuspaperit ennen allekirjoittamista (eikun ai niin, en allekirjoittanut mitään). Tarkistin asiaa Elisan verkkosivuilta löytyvistä ehdoista, mutta näissä ei tällaisesta ⅓-säännöstä puhuta halaistua sanaa.

Tällä hetkellä Elisa täyttää tämän oman ehtonsa kirjaimen tarjoamalla 100-megaista laajakaistaa, jossa toteutunut alaslatausnopeus on 24 tunnin keskiarvona mitattuna 33,45Mbit/s+TCP overhead. Näytteenotto tapahtuu puolen tunnin välein kahdella vuoronperäisellä erikokoisella tiedonsiirrolla Funet-palvelimelta, yhteensä siis liki 100 testiä vuorokaudessa. Ok, testaus ei ota huomioon muuta linjankäyttöä, mutta mittausteni mukaan ne eivät kovin suurta heittoa tee.

Huomenna voisin soittaa heidän asiakaspalveluunsa ja tiedustella tätä asiaa heiltä tarkemmin. Samalla kyselen myös heidän korvausperiaatteistaan lisää.