DHL:n reaktio palautteeseen, ja kuvia perheenlisäyksestä

Lähes sa­man­lai­nen Rasp­berry Pi kuo­riu­tui pa­ke­tis­ta kuin aiem­min­kin. Lai­te oli kui­ten­kin hie­man tu­ke­vam­min peh­mus­tet­tu: laa­ti­kos­sa oli kak­si pak­suh­koa vaah­to­muo­vi­pat­jaa, joi­den vä­lis­sä Pi oli pus­sis­saan.
Kuva: Riku Eskelinen/ CC BY-SA 3.0

Kirjoitin eilen RS-Raspiani kuljettavan kuriirifirma DHL:n teknisistä vaikeuksista puhelinpalvelussa. Lupasin kirjoituksessani lähettää DHL:lle palautetta ja näin myös teinkin. Tänään aamupäivällä Suomen DHL:n asiakaspalvelusta vastaava henkilö soitti minulle palautteeni tiimoilta.

Annan usein ja yleensä ihan mielelläni palautetta1 firmoille, sillä toivon, että yritykset arvostavat palautetta ja yrittävät kehittää palveluaan. Tavallisesti vastineeksi palautteestani en joko saa mitään, tai korkeintaan lyhyen ”Kiitos palautteestasi” -viestin. Siispä jo se, että joku soittaa palautteeseeni liittyen, on vähintäänkin kunniamaininnan arvoinen suoritus.

Soittaja oli selvästikin perehtynyt kirjoitukseeni, ja tiedosti siinä mainitsemani ongelmat työnantajansa puhelinpalvelussa. Kyselipä hän vielä, missä puhelinpalvelussa olisi mielestäni toimivampi tekninen toteutus, ja vastasin muutamaan muuhunkin kysymykseen. Lopuksi hän kertoi, että asioille ollaan todella tekemässä jotakin: heti huomenna palautteeni asioita on palaveripöydällä. Kokonaisuudessaan puhelu kesti ehkä kymmenisen minuuttia.

On ulkopuolisena arvioida, millaisia konkreettisia tuloksia palautteellani loppujen lopuksi on. Hämmästyin silti, kuinka vakavasti tämä henkilö asian otti, ja puhelun jälkeen minulle jäi sellainen mielikuva, että DHL:llä (ainakin Suomessa) asiakkaalla2 on väliä. Kiitos siis, DHL Suomi, ja erityisesti sinulle, minulle soittanut Sari3.

* * *

Itse paketti saapui ajallaan: Matkahuollon kuljettaja soitti hieman ennen iltapäiväkolmea, että oli lähetyksen kanssa minua työpaikkani aulassa vastassa. Kuittasin paketin, ja lähdin kotiin availemaan jonkin verran Farnellin kuorta tuhdimpaa pakettia.

Ennen avausta huomioni kiinnittyi paketin osoitetarraan. Siinä missä osoite oli Jyväskylän skandeja lukuunottamatta kunnossa, ei puhelinnumerosta voinut sanoa aivan samaa: ilmeisesti jossain vaiheessa puhelinnumeroni on tallennettu numerona tietokantaan, ja osoitetarroihin on numero on merkitty tieteellisessä muodossa: ”3.58401E+11”.

Jos aiot tal­len­taa pu­he­lin­nu­me­roi­ta tie­to­kan­taan, niin tal­len­na ne merk­ki­jo­noi­na. Muu­ten voi käy­dä näin.
Kuva: Riku Eskelinen/ CC BY-SA 3.0

Paketin toisella puolella RS Componentsin lähetteen peitti DHL:n toimitusohjeet:

Näis­sä oh­jeis­sa on­nek­si pu­he­lin­nu­me­ro oli ihan oi­kein, ja Mat­ka­huol­to sai pa­ket­ti­ni toi­mi­tet­tua työ­pai­kal­le­ni.
Kuva: Riku Eskelinen/ CC BY-SA 3.0
Tä­män ver­ran kar­ton­ki­laa­ti­kos­ta ta­va­raa löy­tyi.
Kuva: Riku Eskelinen/ CC BY-SA 3.0

Farnellin paketista poiketen RS Components oli pakannut myös ohje- ja turvallisuustietoarkit laitteen seuraksi kartonkilaatikkoon. Laatikko oli myös huomattavasti Farnellin boksia suurempi, sillä ESD-suojapussissa olevaa Raspberry Pita pehmusti kaksi paksua vaahtomuovista laattaa.

Huono puoli pehmusteissa on se, ettei RS:n askista oikein voi askarrella koteloa, kuten Farnell-laatikon kanssa tein. En kuitenkaan ole vielä edes aivan varma, mitä tällä toisella Pilla teen, enkä myöskään ole saanut aikaiseksi ostaa tälle uudelle tulokkaalle omaa muistikorttia ja virtalähdettä.

Onko näillä kahdella laitteella sitten jotain silminnähtäviä eroja? Toki:

  • Farnell-yksilön sarjanumero on FN120503586, RS:n E2112RSV1.0B1.1. Koska koodit ovat molemmilla ilmeisesti erilaisia, ei voi päätellä, kumpi laite on tehtaalta ensin ulos tullut.
  • CE- ja FCC-merkit ovat RS:n laitteessa kirjoitettu läpinäkyvällä valkoiselle pohjalle, Farnellin laitteessa toisin päin.
  • SL-merkin numerosarja on Farnell-laitteessa 1215, RS Components -kappaleessa 1218. En tiedä, mitä tällä numerosarjalla tarkoitetaan. Veikkauksia tai raakoja faktoja voi jättää kommentteihin.

Kunhan saan käytyä kikantista hakemassa lisää tarvikkeita, pääsen kokeilemaan, toimiiko uusin tulokas edes. Voisinhan toki hyödyntää vanhemman Pin välineitä, mutta taidan olla liian laiska purkamaan sille tekemääni kotelointia.


1) Enkä nyt tarkoita mitään ”Voi vittu ku ootte paskoja, haist vittu sitte hehhehheh” -viestejä, vaan ihan ajatuksen kanssa kirjoitettua rakentavaa palautetta, josta toivon mukaan voi jotain hyötyä ollakin.
2) Todettakoon, että olen tässä tapauksessa vain DHL:n toimituksen kohde – enhän maksanut itse DHL:lle toimituksesta mitään. Uskon kuitenkin, että RS Components on jonkun euron/punnan joutunut lähetyksestä pulittamaan.
3) Ettei kukaan luulisi, että olisimme tehneet sinunkaupat: kertoi hän sukunimensäkin, mutta ehkäpä on kaikkien edun mukaista välttää liian yksityiskohtaista nimeämistä.

Raspberry Pi hyppysissä

Tänään UPS toi­mit­ti mi­nul­le Far­nel­lil­ta ti­laa­ma­ni Rasp­berry Pin. Lai­te on kai­kes­sa pie­nuu­des­saan jo­pa tie­tyl­lä ta­paa nät­ti.

Kuva: Riku Eskelinen, CC BY-SA 3.0

Sain tänään aamupäivällä puhelun Kuljetusapu Korhonen Oy:ltä. Heillä olisi kuulemma minulle UPS-paketti. Paljon odotettu paketti, jos sopii lisätä, nimittäin tilaamani Raspberry Pi -tietokone.

Jouduin pyytämään heitä toimittamaan pakettini työpaikalleni1, sillä en olisi ollut kotona toimitusaikaan. Järjestely toimi loppujen lopuksi hyvin, vaikka kuljettaja kertaalleen pudottikin pakettini katuun minulle sitä ojentaessaan. Kun paketti oli käsissäni, selvisi myös, että kyseessä oli nimenomaan Farnell Suomelta tilaamani kappale.

Siispä paketti kainaloon ja kotiin pakettia avaamaan. Kuplamuovitäytteisen kirjekuoren sisältä löytyi lähete, turvallisuusohjeet ja itse Pi pieneen kartonkikoteloon pakattuna.

Paketin sisältä löytyi laite siististi kartonki­askiin ja ESD-suojaan pakattuna, sekä lähete ja turval­li­suus­ohjeet.

Kuva: Riku Eskelinen, CC BY-SA 3.0

Vaikka Raspberry Pi -tietokonetta onkin usein kutsuttu käyntikortin kokoiseksi, hämmästyin silti, kuinka pieni Raspberry Pi todellisuudessa on: vain parisen senttiä paksu ja muuten tavallisen luottokortin kokoinen. Koko käytettävissäoleva pinta-ala onkin varsin hyvin käytetty, eikä tyhjää tilaa piirilevyllä juuri ole.

Raspberry Pi päältä…

Kuva: Riku Eskelinen, CC BY-SA 3.0

… ja alta.

Kuva: Riku Eskelinen, CC BY-SA 3.0

Laite on suurin piirtein pankki-/ luotto-/ ajo-/ kirjastokortin kokoinen.

Kuva: Riku Eskelinen, CC BY-SA 3.0

Kytkin Raspin kiinni johtoihin ja liitin SD-kortin todetakseni, että laite toimii. Kokeilussa käytin Raspberry Pi -säätiön sivun kautta lataamaani Debiania, joka käynnistyi oikeastaan hämmästyttävän nopeasti, ja toimi ihan niinkuin olisi voinut olettaakin. Kirjoitushetkellä muistikortilla on jo Raspbmc, mutta sen toiminnasta kirjoittanen myöhemmin.

Vaik­ka pii­ri­le­vy on­kin var­sin täyn­nä kaik­kea, ko­mis­taa si­tä sil­ti peu­ka­lon­pään ko­koi­nen Rasp­berry Pi -logo.

Kuva: Riku Eskelinen, CC BY-SA 3.0

Lii­tän­tö­jä Rasp­berry Pissa on jo­ka suun­taan.

Kuva: Kuva: Riku Eskelinen, CC BY-SA 3.0

Testien jälkeen askartelin mattoveitsellä ja teipillä Raspberry Pin sisältäneestä kartonkiaskista laitteelle kotelon, jotta se ei ihan pelkiltään joutuisi olemaan. Kyseinen viritys ei kylläkään ole esteettistä silmää hivelevä, mutta toimii.

En ole aivan varma, mitä tämänpäiväisestä toimituksesta pitäisi päätellä. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että aiemmista arveluistani poiketen Farnell Suomi ja Element14-tilaukseni on yhdistetty, eikä toista laitetta samasta osoitteesta tule: paketti on näet lähtenyt Isosta-Britanniasta liikkeelle. Sen sijaan RS Componentsilta toki odottelen pakettia edelleen.

Seuraavaa pakettia odotellessa täytynee käydä ostamassa toinen satsi kaapeleita ja reilunkokoinen muistikortti. Nykyinen 2 Gt:n SD-kortti ei kovin paljoa mahdollisuuksia näet anna.

Raspberry Pi -kokeilut ovat siis vasta aluillaan, ja kunhan saan vähän parempaa tuntumaa Raspbmc-mediakeskuksesta, kirjoitan toki siitä.


1) Ok, kyseessä ei ole työpaikkani, koska en ole varsinaisesti töissä siellä. Mutta tällainen approksimaatio riittäköön tällä kertaa.