Mennyttä ja tulevaa, osa 2014

Vuo­si 2014 on ol­lut mi­nul­le ko­ke­mus­ri­kas, ja IT-maa­il­mas­sa­kin on eh­ti­nyt ta­pah­tua kai­ken­lais­ta. Saa­pa näh­dä, mi­tä ensi vuo­si tuo tul­les­saan.Kuva: Billy Idle: Aurora Borealis. c ba 2.0

Jälleen alkaa yksi vuosi olla lopuillaan ja uusi alkamassa. Ennen uuden kalenterin ripustamista seinälle on totuttuun tapaan (10, 11, 12, 13) aika käydä läpi kuluneen vuoden tapahtumia.

Minulle itselleni vuosi on ollut varsin värikäs ja kiireinenkin, ja harmikseni olen ehtinyt julkaista vain viisitoista postausta. Monista muistakin aiheista olisi tehnyt mieleni kertoa, mutta artikkelit ovat syystä tai toisesta päätyneet korkeintaan luonnosvaiheeseen. On tosin sanottava, että itselleni asettama kirjoitusten laatuvaatimus on myös koventunut.

Keväällä kirjoitin muun muassa .fi-verkkotunnuksen hankkimisen vaikeutumisesta ja Elisa Viihteen kaltaisten nettitallennuspalvelujen vaikeasta tulevaisuudesta. Oman elämäni osalta vuoden suurimmat tapahtumat sattuivat kesälle: muutin ensinnäkin Keljonkankaalta Keltinmäelle, mikä tiesi muiden pulmien lisäksi nettiongelmia. Elokuussa suuntasin pariksi viikoksi kauas Japaniin, ja purin näkemääni blogipostauksen muotoon.

Syksyllä hämmästelin ES Clickerin suosiota ja kirjoitin yllättävän kovaan suosioon nousseen hämmästelyni yksityisen kopioinnin hyvitysmaksun tulevaisuudesta1. Muutaman ohjeartikkelinkin ehdin kirjoitella.

Jatka lukemista >>

Yhteystyypin muuttuminen tuo jännitystä, osa 2

Muu­tin Kel­jon­kan­kaal­ta Kel­tin­mä­keen, ja Eli­sa Viih­de muut­ti mu­ka­na­ni. Ko­van työn ta­ka­na se oli, mut­ta sain­pa­han ne­tin toi­mi­maan asian­mu­kai­ses­ti. Kii­tos sii­tä kuu­luu lä­hin­nä it­sel­le­ni.
Kuva: nige_mar: Unplugged. c bna 2.0

Elämäntilanteeni pienoisen heilahduksen takia päädyin muuttamaan Jyväskylän kaupunginosasta toiseen, Keljonkankaalta Keltinmäelle1 varsin pikaisella aikataululla. Muuttaminen on muuten mukavaa2, mutta Internet-yhteyden säätäminen on hermoja raastavaa, varsinkin jos käyttäjänä on kaltaiseni no-life ja palveluntarjoajana Elisa. Helpolla emme Elisan kanssa toisiamme päästäneet tälläkään kertaa.

Alkuverryttelyä: muuttoilmoitus viime tinkaan

Muiden kiireiden takia ehdin lähettää Elisalle pyynnön Elisa Viihde -asennusosoitteen vaihtamisesta vasta tiistaina 27.5., vaikka muutto uuteen asuntooni oli jo seuraavana maanantaina, 2.6.. Pyynnössäni pyysin operaattoria olemaan yhteydessä, jos ”siirrosta aiheutuu tallenteiden menettäminen tai digiboksin vaihtuminen (varsinkin umpisurkeaan Paceen)”3. Sain perjantaina 30.5. asiakaspalvelulta seuraavan vastauksen:

[–] Uudessa osoitteessasi Elisa Viihde-palvelu toteutetaan kuitenkin kaapelimodeemi-tekniikalla, joten palveluusi tehdään siirron yhteydessä
tekniikanvaihto.

Muutoksen vuoksi saat postitse uutta tekniikkaa vastaavan modeemin, muutoin laitteet säilyvät samoina. Samoin sopimuksen hinta ja määräaikaisuus säilyvät samoina, ja jatkossa Elisa Viihteeseen kuuluvan
laajakaistan nopeus on max. 100 Mbit/s.

Samassa yhteydessä kävi ilmi, että kytkentä onnistuu vasta muutama päivä muuttoni jälkeen, keskiviikkona 4.6.. Tarkkasilmäisenä kiinnitin myös huomiota hinnan säilymisestä ennallaan: silloinen kuukausimaksuni oli 10 € ”listahintaa” alhaisempi yhtiövastikkeellisen VDSL2:n takia. Kun kysyin hinnan perään, oikaisi toinen asiakaspalvelija hinnan olevan tuttu 39,90 €/kk, kuten arvelinkin.

Alunperin ajattelin selviäväni hyvin muutaman päivän ilman nettiä, mutta muutettuani uuteen asuntooni totesin elämän ilman Internetiä olevan ihmisarvolleni sopimatonta. Kipaisin siis hakemassa pahimpaan hätään Elisa Shopitista tarjouksessa4 olleen Saunalahti Prepaid Perhenetti -setin, jossa on varsin näppärän oloinen Huawein 3G→WLAN -reititin ja kuukauden tiedonsiirrot.

Modeemi postista − vaan kuinkas sitten kävikään

Kun keskiviikko vihdoin koitti, saapui myös modeemini lähipostiin. Lähdin juoksujalkaa pakettiani hakemaan, ja kotona valmistauduin kaivamaan paketista edellisessä asunnossa minua aikansa palvelleen Bewan C5200 -kaapelimodeemin siskon tai veljen. Näin ei kuitenkaan ollut, vaan valkoinen pahvilaatikon kätköistä löytyikin Pace C2300. ”Sama se”, ajattelin, ja laitoin modeemin kiinni letkuihinsa.

Internet-yhteys muodostui varsin nopeasti, ja ajattelin säätää modeemin siltaavaksi ja ottaa WLAN:in pois käytöstä taajuuksia saastuttamasta. WLAN:in poiskytkentä on hieman omituista mutta yksinkertaista: laitteen etupaneelin WPS-painiketta kymmenisen sekuntia pohjassa pitämällä WLAN-valon saa sammumaan.

Siltaavaksi laitteen saaminen onkin sitten ihan oma juttunsa. Tai ei oikeastaan: tuollaista toimintoa kun ei Elisan rampauttamassa modeemissa ole. Tai mitään muitakaan käyttäjän säädettävissä olevia toimintoja. Ei paikallista hallintaa, ei etähallintaa oma.elisa.fi:ssä, ei yhtään mitään. Elisan C2300-tukisivun yläreunasta toki löytyy linkki ”NAT-tilasta siltaavaksi” -ohjeeseen, ja se ohje kuuluu näin5:

Laitteessa ei ole tukea siltaukselle.

Laitteessa ei sen koommin ole tukea myöskään porttiohjauksille. Lueskelin Elisa Palstaa, ja kyseinen modeemi on myös siellä nostattanut kuumia tunteita surkeutensa tähden. Laitteen maine saa sukulaisdigiboksinsa näyttämään pätevältä vehkeeltä, ja vanhan Bewan-kaapelimodeemin suorastaan taivaan lahjana kaapelimodeemiasiakkaille.

Kaiken kaikkiaan Pace C2300:n ominaisuuksien täydellinen puuttuminen sai minut niin hämilleni, että ajattelin vielä varmuuden vuoksi soittaa Elisan asiakaspalveluun tarkistaakseni asian. Asiakaspalvelussa jonotettuani sain kuulla että kyseinen on juuri niin umpipaska kuin kuvittelinkin. Minulle luvattiin kuitenkin lähettää vanha tuttu Bewan-modeemi Pacen tilalle, joskin toimituksen sanottiin menevän seuraavalle viikolle.

Kitkutellessani tupla-NAT:illa Pacen perässä huomasin laitteen hyytyvän pienestäkin rasituksesta: jopa varsin heppoinen D-Link DIR600 -reitittimeni toimi täysin ongelmitta siinä kuormassa, jolla sain Pacen resetointikypsäksi. Resetointia laitteen kanssa pääsikin tekemään useita kertoja viikonlopun aikana, eivätkä latausnopeudet missään vaiheessa nousseet juuri 30-50 megabittiä paremmiksi.

Uusi modeemi, uusi yritys. Vai?

Uuden modeemin odottelu tuntui ikuisuudelta, mutta seuraavana tiistaina 10.6. sain paljon odottamani ilmoituksen saapuneesta postilähetyksestä. Kipaisin kivenheiton päässä olevassa lähipostissani hakemaan pakettia, ja huhkin kiireenvilkkaa takaisin kotiin. Hikipisarat vaihtuivat kuitenkin katkeriin kyyneliin, kun laatikosta kuoriutui toinen kappale maailman huonoimpia modeemeja6. To add insult to injury, sanoisi ulkomaalainen7.

Avauduin asiasta välittömästi Twitterissä, ja sain @Elisa_aspa:lta karut terveiset:

[V]alitettavasti Bewanin kaapelimodeemia ei ole saatavilla. Virheellisesti on luvattu. Pahoittelut.

Vedettyäni muutaman syvän hengenvedon uuden asuntoni parvekkeella soitin jälleen Elisan asiakaspalvelun tutuksi tulleeseen numeroon8. Asiakaspalvelija vahvisti Twitter-tiedon: Pace päädyttiin lähettämään siksi, että Bewaneja ei Elisan varastoissa enää ole, ja jotainhan toki piti lähettää. On hieman kummallista, että missään vaiheessa Elisan lähetetään-asiakkaalle-uusi-modeemi -liukuhihnaa ei kukaan tai mikään kyseenalaistanut touhun jatkamisen mielekkyyttä.

Selvittelin asiakaspalvelijan kanssa vaihtoehtojani9: vaihto ADSL-viihteeseen, jossa kuparin pituuden takia nopeudet jäisivät riittämättömiksi IPTV:lle; vaihto vuokraani sisältyvään Ethernet-pohjaiseen Internetiin ja Elisa Viihde Ilman Laajakaistaa -palveluun toivoen että Viihde-bitit suhisisivat Jyväskylän yliopiston verkon rajoitusten läpi; tai oikean kaapelimodeemin ostaminen oikealla rahalla. Päätin puhelun luvaten pohtia näitä mahdollisuuksia, ja myöhemmin päädyin viimeksi mainittuun vaihtoehtoon.

Puhelun aikana sain myös kuulla Elisan muuttaneen linjausta Viihde-laitteiden palauttamisesta: he eivät enää kuulemma kaipaa modeemejaan ja digiboksejaan takaisin, vaan saisin pitää ne. Pace-boksien varastoiminen pahan päivän varalle on kerrassaan oksettava ajatus10, mutta VDSL2:sta käsiini jääneen ZyXEL:in pidän kyllä riemulla omanani.

Rahalla saa ja hevosella pääsee

Seuraavana päivänä, keskiviikkona 11.6., ajelin polkupyörälläni paikalliseen IT-liikkeeseen, JK-Centeriin, ja kyselin kaapelimodeemien perään. ”Ei ole, kysy operaattoriltasi”, oli vastaus. Koska aikomuksenani ei ole rakentaa Pace C2300 -modeemeista pyöräkatosta, en todellakaan aio kysyä operaattoriltani.

Takaisin pyöräillessäni mieleeni juolahti jopa kiero ajatus: soittaako Soneralle tai DNA:lle ja kysyä, myisivätkö he minulle kaapelimodeemin − oikeastaan heidän kannattaisi antaa moinen minulle ilmaiseksikin ihan PR-temppuna. Kotiini saavuttuani päädyin kuitenkin katsomaan suomalaisten verkkokauppojen tarjontaa, ja espoolaisen Data-Systems Oy:n valikoimista löytyi varsin pätevän oloinen ja suhteellisen vähän parjattu Cisco EPC3825 -modeemi. Tuota modeemia jaetaan ilmeisesti joillekin Soneran ja DNA:n kaapelimodeemiasiakkaille, ja joskus myös Elisan asiakkaat ovat kyseisiä laitteita saaneet. Päädyin tilaamaan modeemin, mikä tiesi, toimituskulut mukaan luettuna, 111,60 euron kevennystä pankkitililleni.

Ciscon kaapelimodeemi saapui maanantaina 16.6. pakattuna vihreään DNA Welho -laatikkoon − mistä lie Data-Systems modeemin itselleen hommannut. Paketista löytyi modeemin lisäksi myös KTV/data-splitteri ja koaksiaalikaapeli modeemia varten, kuten myös lyhyt CAT5-verkkokaapeli11 roinalaatikkooni pölyttymään.

Kun Pace oli korvattu Ciscon modeemilla, alkoi taajuushaun valmistumisen odottaminen. Kaapelimodeemin taajuushaku saattaa ensimmäisellä kerralla kestää jopa tuntikausia, joten olin varautunut odottamaan. Ensin vilkutti DS-valo downstream-taajuushaun merkiksi, ja sen asetuttua alkoi taajuushaku toiseen suuntaan ja US-, eli upstream-merkkivalo puolestaan vilkkua. Lopputulos ei kuitenkaan ollut tyydyttävä: Käyttövalmiudesta kertova Online-valo ei näet syttynyt, vaan sen sijaan DS- ja US-ledit vilkkuivat yhtä aikaa. Lyhyellä googlauksella12 selvisi, että vilkkuminen merkitsee operaattorin kieltäytyneen päästämästä laitetta verkkoon, joka puolestaan johtuu siitä, etten ollut älynnyt soittaa Elisalle ja kertoa uuden modeemini MAC-osoitetta.

Soitin Elisalle jo kolmatta kertaa. Kuten yleensä, puheluuni vastasi jonkinlainen portinvartija-asiakaspalvelija, joka ohjasi puhelun eteenpäin kerrottuani halustani rekisteröidä uuden modeemini. Yleensä tässä vaiheessa alkaa varsinainen jonottaminen, mutta kuin ihmeen kaupalla pääsin läpi saman tien. Syykin paljastui nopeasti: liekö syynä epäselvästi selostamani tilanteeni vai mikä, mutta minut oli ilmeisesti ohjattu väärälle ”osastolle”. Rempseä naisääni totesi kuitenkin Elisa Viihde -puolelle olevan yli tunnin jono, eikä halunnut minua sinne ohjata. Näinpä hän päätti hoitaa asian omakätisesti tai viimeistään kollegan avustuksella, vieläpä saman illan aikana vaikka kello oli jo suhteellisen limiiteillä.

Näin totta vie myös tapahtui: liekö tuntiakaan kulunut kun modeemi jo nousi kiltisti linjoille. Kylmät väreet kulkivat pitkin selkäpiitäni huomatessani Elisan ajavan omin lupinensa kovalla rahalla ostamalleni modeemilleni omaa, joskin aiempaa uudempaa, firmwareaan. Päivitys ei kuitenkaan tuhonnut laitteen käytettävyyttä. Päinvastoin: laitteeseen ilmaantui suhteellisen selkeä siltaustoiminto. Cisco EPC3825:ssa ja Elisan ajamalla epc3825-v302r125573-131211c-ELS-firmwarella siltaus tapahtuu vastalaitekohtaisesti MAC-osoitteen perusteella IP Pass-through -nimisellä toiminnolla Elisan ohjeen mukaan. Syötettyäni D-Linkin reitittimeni WAN:in MAC-osoitteen ja käytettyäni molemmat vehkeet alhaalla homma lähti pelittämään, ja D-Link sai oman ulkoisen IP:nsä. Hauskasti myös EPC3825:n hallintapaneeliin pääsee edelleen käsiksi myös routterin takaa, vaikka en suoraan sanottuna tiedä, minkä noituuden ansiosta näin on.

Uskollinen Netgemini ei ilmeisesti tykkää uudesta modeemista, sillä kaikki Internetiä vaativat toiminnot tallenteista EPG:hen jäävät näkymättä. Toki mielelläni ottaisin nuokin ominaisuudet takaisin käyttöön, mutta tuo taisto jääköön ainakin hetkeksi odottamaan. Ja suoraan sanottuna pidän mielummin EPC3825:ni ja Netgemini ongelmineen kuin vaihdan kumpaakaan Paceen.

Lait­teel­la on vä­liä. Ar­vaa, mit­kä no­peus­tes­tit on teh­ty Pa­cel­la ja mit­kä Cis­col­la.
Kuva: Kuvakaappaus speedtest.net:stä

Yhteyden nopeudessa myös on selvä ero: siinä missä Pace pääsi tuskaisesti ja hyvällä tuurilla 50 megabitin pintaan, tykittää Cisco lähes maksiminopeutta. Myöskään mitään hyytymisen merkkejä en onnistunut pienehköllä kuormitustestillä saamaan aikaan13. Saatoin siis heitellä Pacet hyvillä mielin takaisin laatikkoihinsa. Jos joku tuollaista omakseen kaipaa, minulta saa tulla hakemaan ihan ilmaiseksi; lupaan jopa tarjota kahvit!

Johtopäätöksiä

Tässä kirjoittamani asiat oli alunperin tarkoitus julkaista omana ”Avoin kirje Elisalle” -tyyppisenä kirjoituksenaan.

Elisan asiakaspalvelu14 on helposti yksi Suomen parhaita, kuten tälläkin kertaa tuli selväksi. Olen todennut viimeisten viikkojen aikana palvelun pelaavan puhelimessa, liikkeessä, sähköpostitse ja Twitterissä. Asiakaspalvelijoiden asenne on reipasta, palvelualtista ja mukavaa. Rehellisyyden nimissä on myönnettävä, että toisinaan vereni kiehuminen on saattanut tehdä minusta jokseenkin hankalan asiakkaan, mutta näistäkin tilanteista on selvitty puolin ja toisin kunnialla.

Muutama lipsahdus tosin pääsi Elisa-aspalla käymään; näistä pahin oli uuden Pacen lähettäminen. Liekö syynä ongelmat sisäisessä viestinnässä vai missä, mutta tuollaisia ei kerta kaikkiaan saisi päästä tapahtumaan. Toivon todella, että Elisalla tapahtunut selvitetään ja epäkohdat prosessissa korjataan. Kuitenkin, kun tarkastellaan kokonaisuutta, juuri toimiva asiakaspalvelu on se syy, miksi en ole loikannut muulle operaattorille. Esimerkiksi aiemmin mainitsemani ”jonon ohi” palveleminen on sellaista nice touch -touhua, joka pitää asiakkaan tyytyväisenä.

Mutta mutta, kuten olen aikaisemmissakin blogikirjoituksissa sanonut, ei Elisalla noin muuten ole varsinaisesti aihetta juhlaan. Se, että Elisa korvaa läpipaskoilla ja vailla minkäänlaista quality controllia olevilla laitteilla laitteita, jotka kuitenkin miten-kuten toimivat (case Bewan→Pace, case Netgem→Pace), on täysin naurettavaa, ärsyttävää ja asiakaskunnan kasvoille sylkemistä. Niin ei, Elisa rakas, yksinkertaisesti voi toimia. Ei, vaikka merikontillinen Paceja maksaakin 4,90 € vähemmän kuin sama määrä oikeita laitteita. Ei. Lopeta.

Elisa Viihteen kehitys palveluna on oman kokemukseni mukaan aivan jäissä. Joo, Elisa lanseeraa aika ajoin uusia kanavapaketteja ja hienosäätää Elisa Viihde -portaalin AJAX-animaatioita, mutta mitään todellisia edistysaskelia ei olla otettu aikoihin. Muiden operaattorien Viihde-paketit menevät kehityksessä menojaan, kun Elisalla ollaan juututtu tää-toimii-nyt-ei-kosketa-siihen-enää-ikinä -ajatteluun. Laitteiden firmwaret ovat sanalla sanoen huonoja, ja päivitysten aikataulut paukkuvat poikkeuksetta15.

Kaikesta paistaa myös sisäisen viestinnän ongelmat, ja jos tieto ei liiku talon sisällä, miten se liikkuisi asiakkaillekaan. Perustan väitteeni ennen kaikkea tässä kirjoituksessa kertomiini ongelmiin ja virheisiin, mutta myös aikaisempiin kokemuksiin (lukemisen arvoinen on myös kirjoitukseni Viihteen tulevaisuudesta). Veikkaan, että juuri kommunikaatio-ongelmat ovat eräs osa-aiheuttaja myös edellä mainitsemiini ongelmiin, ja ratkaisemalla ne voisi tehokkuutta alkaa löytyä yllättäen lisää.

Elisa Viihteen määräaikaisuuteni päättyi jo iät ja ajat sitten, eikä edes tallenteiden vendor lock-in ole kohdallani kovinkaan suuri. Miksen siis vaihtaisi operaattoria, kun vaihtoehtoja kuitenkin on? Edellä mainittu asiakaspalvelun laadukkuus on eräs tärkeä syy. Toinen yhtä tärkeä on tämä: Suomessa toimii ainoastaan huonoja Internet-operaattoreita, joista pitää valita vähiten huono. Elisan tavanomaiset selkäänpuukotukset tunnen ja osaan väistää, muiden operaattoreiden osalta taitoni ovat vajavaisemmat. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kylkeeni pitäisi lyödä se yhdestoista tikari − sen jälkeen lähden kyllä Lapin jänkhälle ja ryhdyn erakoksi.

Joo, olen Elisalle jokseenkin huono asiakas: valitan jatkuvasti kaikesta, enkä edes ota puhelinmyyjältä uutta tablettia ja Saunalahden liittymää siihen. Suututtaessaan Elisa saa minusta siis vaarattoman vihollisen: vähän loanheittoa Twitterissä ja blogissani − ehkä jopa lopetan Elisan/Saunalahden suosittelemisen läheisilleni. Pahimmillaan menetykset lasketaan vuositasolla korkeintaan muutamissa tuhansissa euroissa, mikä ei Elisan 300 miljoonan euron liikevoitossa paljoa tunnu.

Mutta meitä on monta, ja määrä kasvaa vierivän lumipallon tavoin koko ajan, jos tällaista hölmöilyä jatketaan. Jokaisen kipuraja kulkee jossakin, ja jossain vaiheessa se operaattori ihan oikeasti vaihtuu. Suurin osa tuskin sanoo sanaakaan perusteluksi, vaikka minä satunkin ajoittain tällaisia ”tilanneraportteja” kirjoittamaan. Onko Elisa laskenut että laadusta-viis-kunhan-hinta-on-kohdillaan -asiakkaita on tarpeeksi tällaisen bisneksen pyörittämiseen, jos me muut lähdemme? Jos ei, vielä ei ole liian myöhäistä laittaa kuuluisaa ”jotain rotia” touhuun. Kohta saattaa olla.


1) Ulkopaikkakuntalaisille kerrottakoon, että Jyväskylässä kaupunginosa saa ottaa nimeensä -mäki-liitteen vain, jos lyhimmän Kompassilta kaupunginosan keskustaan kulkevan kevyen liikenteen reitin keskijyrkkyys ylittää 40°.
2) Ei oikeasti ole. Ja edellinen alaviitekin oli muuten sitten läppä.
3) Käytössäni on edelleen harmaa Netgem, joka kyllä hakkaa Pace-digiboksin mennen tullen. Jos digiboksini joskus lahoaa, hommaan itselleni Venäjän mafialta uuden samanlaisen ennemmin kuin otan Pacen.
4) 39,90 €, normaalisti kympin enemmän. Kyseinen tarjous on muuten voimassa elokuun loppuun.
5) Tuntuu, että koko tukisivu on vain digitaalinen keskisormen heilautus Pacen saaneille.
6) Ja tämä on ihan absoluuttinen totuus. Jos kyseiseen laitteeseen tekisi minkä tahansa heikennyksen, se lakkaisi olemasta modeemi. Esimerkiksi sähkön johtaminen käyttäjän näpeille olisi tuossa romukasassa ainoastaan käyttömukavuutta lisäävä ominaisuus.
7) Jos suomessa on joku vastaava sanonta, voi sen kertoa kommenteissa.
8) Menevät mokomat varmaan vaihtamaan sitä, kun ehdin oppia ulkoa. 
9) Eli minä ehdotin, asiakaspalvelija tarkisti toimivuuden.
10) Paljonkohan maksaisi lähettää modeemit raketilla avaruuteen?
11) Ihan tosi, mikä järki on laittaa CAT5-kaapeli gigabitin LAN-porteilla varustetun modeemin kylkiäiseksi?
12) Onneksi hommasin sen mobiilinetin. Kaapelimodeemin ledien merkitykset ovat muuten suhteellisen vakioidut, eli US+DS-välke tarkoitta muillakin laitteilla samaa vikaa.
13) Tässä on muistettava, että kotiverkkoni reitittimenä toimiva D-Link DIR600 alkaa piiputtaa kuorman alla todella herkästi.
14) Lasken tähän myös Elisa Shopit -myyjät.
15) Mitäs, onko Bewanin kaapelimodeemissa jo porttiohjaukset, onko?

Disclaimer: Tiettyjä kokonaisuuden kannalta merkityksettömiä seikkoja on muutettu tarinankerronnallisista syistä. Samasta syystä joitakin vähemmän tärkeitä episodeja on jätetty pois. Teillä on yhteystietoni jos haluatte keskustella, Elisa.

Elisa Viihteen synkkä ja sumea tulevaisuus

TV-oh­jel­mien net­ti­tal­len­nuk­set ovat vaa­ras­sa. Yle sa­noo, et­tei sen ka­na­via saa tal­len­taa. Tal­len­nus­rii­ta­pu­ka­rien so­vin­to­kaan ei tuo käyt­tä­jäl­le kuin har­me­ja.

Ku­va: Ri­ku Es­ke­li­nen: Kau­ko – Vi­ri­tys­ku­va. c ba 3.0

Olen jo usean vuoden ajan ollut Elisa Viihde -asiakas, ja suhteemme Elisan kanssa on nähnyt jos jonkinlaista. Onpa aika ajoin sopimuksen irtisanominen ja jopa purku on käynyt mielessäni, tosin kilpailijan kelkkaan hyppääminen ei. Syy uskollisuudelleni löytyy palvelun käytön vapaudesta ja jopa Elisan avomielisyydestä asiakkaitaan kohtaan, varsinkin TV-tallenteiden kohdalla: katsominen ja koneelle lataus onnistuu Linuxilla ongelmitta, ja epävirallisista käyttöliittymistä saa puhua.

Ajat ovat kuitenkin kovat kaupalliselle TV:n etätallennukselle, sillä tekijänoikeusmafia ynnä TV-talot ovat huomanneet, että rahaa valuu heidän näppiensä ohi. Heidän näkemyksensä on, että TV-ohjelmia ei saa tallentaa asiakkaan puolesta, mikä tarkoittaisi nettitallennuspalvelujen olevan laittomia.

Palvelujen laittomana pitäminen ei ole uusi ajatus: Nyttemmin konkurssiin ajautunutta pelinavaaja TVKaistaa1 ja sen johtohenkilöitä vastaan on nostettu kovia syytteitä jo aikaa sitten. Elisakin on joutunut tekemään pieniä myönnytyksiä vuosien varrella turvatakseen Viihteen tulevaisuuden.

Tänä vuonna tallennesotku on kuitenkin saanut kaksi uutta, rajua käännettä. Nämä uhkaavat jo niitä mukavuusaspekteja, joiden takia jaksan Viihteestä 30 euroa kuussa2 maksaa.

Pienempi ongelmista: Ylen kanavia ei saa tallentaa

Kun Yleisradio aloitti kaikkien TV-kanaviensa HD-lähetykset, kertoi Elisa tuovansa uudet kanavat nettitallennuksen piiriin. Muut nettitallennusoperaattorit eivät tähän uskaltautuneet.

Digilelut.fi kertoi noin viikko sitten, että Yle ei salli minkään operaattorin tallentaa TV-ohjelmia. Kielto koskee sekä uusia HD-kanavia että niiden vanhoja SD-laatuisia sisaruksia.

Toistaiseksi Elisa ei kuitenkaan ole rajoittanut Ylen kanavien tallentamista tai tallenteiden katsomista millään tapaa. Myös Ylen HD-kanavien tallenteet ovat katsottavissa ja ladattavissa vapaasti; toisin kuin esim. MTV3 HD, jolta tallennetut ohjelmat näkyvät vain digiboksin kautta.

On epäselvää, miten ja milloin − jos milloinkaan − Elisa aikoo Viihde-palveluaan muuttaa vastaamaan Ylen vaatimuksia. Tiedustelin asiaa Elisan asiakaspalvelusta viikko sitten, mutten toistaiseksi ole saanut heiltä vastausta. Minkäänlaisia väliaikatietoja Elisa ei ole antanut myöskään asiakastiedotteen muodossa.

Se isompi ongelma: ”Nettitallennussovun” tuomat heikennykset

Tammikuussa Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi tiedotteen, jonka mukaan nettitallennusoperaattorit, to-järjestöt ja mediatalot ovat päässeet sopuun ehdoista, joilla nettitallennusta voitaisiin pyörittää. Ehdotus vaatisi toteutuessaan muutoksia tekijänoikeuslakiin.

Kun ehdotuksen esittelyslaideja selaa läpi, käy selväksi, että Elisaa ja muita tallentajia on kyykytetty urakalla, ja ota-tai-jätä -mentaliteetti haisee matkojen päähän. Ehdotetut muutokset ovat kaikki asiakkaan kannalta silkkoja heikennyksiä:

  1. Operaattorit maksaisivat hyvitysmaksua tallentamisesta. Nettihuhujen mukaan tämä tarkoittaisi asiakkaalle viiden euron korotusta kuukausimaksuun.
  2. Tallenteiden säilytysaika rajattaisiin kahteen vuoteen. Esimerkiksi historiallisesti merkittävien uutistapahtumien arkistointi nettipalvelussa ei olisi enää mahdollista.
  3. Tallenteiden alkuun tulisi mainoksia, joiden yli ei voisi kelata. Jotta tämä olisi teknisesti toteutettavissa, olisi esimerkiksi Viihteen varsin avointa toimintamekanismia pakko lähteä sulkemaan. Käytännössä tämä tarkoittaa DRM:ää, joka estäisi Linux-katselun ja tappaisi yhteisön luomat sovellukset.

Elisan asiakaspalvelulle lähettämässäni kyselyssä tiedustelin myös tähän esitykseen liittyvistä muutoksista Viihteessä, mutta kuten sanottu, eivät he toistaiseksi ole vastanneet. Myöskään asiakastiedotetta ei aiheesta ole.

Astu esiin, Elisa

On suorastaan käsittämätöntä, ettei Elisa ole nähnyt tarpeelliseksi kertoa asiakkailleen yhtään mitään asioiden kehittymisestä. Pelkonani onkin, että eräänä päivänä saan huomata Viihteen tulleen rampautetuksi käyttökelvottomaksi, ja puhelinpalvelun nauhoitteelta raikaa ”ei me olla koskaan luvattu mitään tommosia, deal with it”.

Elisan viestinnän pitäisikin nyt lopettaa mykkäkoulunsa, ja olla rehellisiä  asiakkailleen. On selvää, että osa asiakkaista tulee repimään pelihousunsa, ja näin ollen Elisan on taloudellisesti kannattavampaa lykätä vääjäämätöntä asiakaspakoa mahdollisimman pitkään. Millään tavalla kunnioitettavaa tällainen vitkuttelu ei kuitenkaan ole.

Sama koskee toki muitakin nettitallennusta tarjoavia firmoja. En ole kuullut Soneran tai DNA:n kertoneen omien palvelujensa kohtalosta sen enempää.

Asiakkaan aika painaa paniikkipainiketta

EV-Down­loader -skrip­ti­ni li­sää tal­len­ne­si­vul­le lin­kin, jos­ta vi­deon saa la­dat­tua ko­neel­leen.

Kuva: Kuva­kaap­paus elisaviihde.fi -netti­kälistä skriptin kanssa.

Jos on jo Elisa Viihteen, Sonera Viihteen, DNA Welho Viihteen3 tai muun vastaavan käyttäjä, kannattaa varautua ihan kaikkeen: esimerkiksi uusien maksukanavapakettien tilauksessa kannattaa olla maltillinen. Itselle tärkeät tallenteet, varsinkin vanhemmat sellaiset, kannattaa kopioida omalle koneelle talteen. EV-tallenteiden latailu onnistuu esimerkiksi asentamalla Firefoxiin GreaseMonkey-lisäosa ja siihen EV-Downloader -skriptini, joka luo tallenteen katselusivulle latauslinkin.

Niiden, jotka vasta haikailevat nettitallenteiden perään, kannattaa odottaa tilanteen selviämistä: jos lopputuloksena on pelkkää kuraa, alkaa kahden vuoden määräaikainen sopimus äkkiä tuntua pallolta jalassa. Oikean, omalle kiintolevylleen tallentavan, digiboksin voi toki käydä kikantin hyllyltä nappaamassa.

1) TVKaista-palvelu on edelleen olemassa ja käytössä. Tästä ja firman omistussuhdesotkusta voisi kirjoittaa yhden postauksellisen, mutta jääköön tällä kertaa.
2) Valokuidun vetämisen yhteydessä 2-megainen netti tuli vuokraan kuuluvaksi, ja Elisa Viihteeni hinnasta katosi tuolloin kymppi.
3) On siinä Soneralla ja DNA:lla oltu luovia, kun tuotteen nimeä on pohdittu.

Yhteystyypin muuttuminen tuo jännitystä

Eli­sa ker­toi, et­tä mei­kä­läi­sen yh­teys­tyyp­pi vaih­tuu. Kos­ka Eli­san kans­sa asiat ei­vät läh­tö­koh­tai­ses­ti me­ne ku­ten elo­ku­vis­sa, saan yli­mää­räis­tä jän­ni­tys­tä elä­mää­ni. Jaan ko­ke­muk­se­ni täs­sä pos­tauk­ses­sa.

Kuva: nige_mar: Unplugged
c bna 2.0

Asiakassuhteeni Elisaan on ollut paikoitellen hieman rosoinen, sillä tavallisesta asiakkaasta poiketen tiedän ja osaan vaatia kyseistä Internet-operaattoria toimittamaan tilaamani ja maksamani palvelun asianmukaisesti. En kuitenkaan vaihtaisi palveluntarjoajaa, sillä tänä päivänä mennään-sieltä-missä-aita-on-matalin on jokaisen ISP:n liiketoimintamalli, eikä kilpailijoilla olisi kuitenkaan tarjota mitään parempaa.

Olen huomannut, että erityiset vaaranpaikat palvelun1 laadun säilymisessä liittyvät muutoksiin. Sen takia verenpainettani nostaa tieto siitä, että Elisa aikoo vaihtaa alueellani siirtoväylän kaapelitelevisiokaapelista valokaapeliin. Tähän postaukseen kirjoitan2 tilannepäivityksiä siitä, miten tämä muutos onnistuu asiakkaan näkökulmasta.

15. toukokuuta: Ilmoitus ja tilaus

Jo hyvän aikaa on ollut tiedossa, että taloyhtiö jossa asun on sisällyttämässä 2M/2M -laajakaistaa vuokraansa, vaikka tarkkaa aikaa ei ollutkaan ennen 15. päivää tiedossa. Näin ollen Elisan lähettämä ilmoitus taloyhtiön tekemästä sopimuksesta ja valokaapeliyhteyden käyttöönotosta ei ollut täysi yllätys.

Kirje oli kuitenkin varsin sekalainen kokoelma tiedonrippeitä, ja uskaltaisin sanoa, että monet vähemmän IT-innokkaat olivat kirjeen lukiessaan pihalla kuin lumiukot − osa on ehkä edelleenkin. Mistään laitteidenvaihtotarpeesta ei esimerkiksi ollut mainintaa, joten ne, joille Internet jo tulee, saattavat olla edelleen siinä olettamassa, ettei heidän tarvitse tehdä mitään.

Muutos tulisi tapahtumaan 31. toukokuuta, eli vain puoli kuukautta kirjeen saapumisen jälkeen. On siinä ja siinä, riittääkö tällainen reagointiaika kaikille, joten ehdottomasti tämä tiedote olisi pitänyt tulla huomattavasti aikaisemmin; vähintäänkin kuukautta etukäteen.

Koska olen jo Elisa Viihde -asiakas, huomioni kiinnittyi lupaukseen, että palveluni kuukausimaksu alenisi, kunhan soittaisin Elisalle asiasta. Uutta hintaa ei kirje paljastanut3. Päätin soittaa Elisan asiakaspalveluun jo samana päivänä, ja ”vain” 20 minuutin jonotuksen jälkeen pääsin juttelemaan asiakaspalvelijan4 kanssa.

Elisan asiakkuuteni aikana olen päässyt näkemään ja kokemaan kaikenlaista, joten osasin pommittaa toisessa päässä puhelua olevaa oikeilla kysymyksillä: Alkaako uusi 24 kuukauden määräaikaisuus? Katoavatko tallenteet? Vaihtuvatko laitteet? Ja mitä tämä lysti tulevaisuudessa tulisi maksamaan?

Aluksi asiakaspalvelija ei tiennyt mistä puhuin, sillä ilmeisesti Elisan sisäinen tiedonvaihto ontuu jopa enemmän kuin asiakkaiden tiedottaminen. Otettuaan muutaman minuutin välipuhelun pääsi asiakaspalvelija jatkamaan ”kaupankäyntiä”.

Uudeksi hinnaksi sain kuulla 29,90 euroa kuussa, siis kympin vähemmän kuin nykyään. Asiakaspalvelija myös lupasi, että tallenteet säilyvät, eikä minun tarvitse luopua harmaasta Netgem-digiboksista ja ottaa uutta Pace-boksia, joka Elisa Palstalta lukemani ja osin omien kokemusteni5 mukaan on läpipaska. Myöskään uutta määräaikaisuutta ei pitäisi tulla.

Sen sijaan nykyinen kaapelimodeemini pitäisi vaihtaa uuteen, vaikka nopeus säilyykin ennallaan 100M/5M:ssa6. Modeemin luvattiin saapuvan postissa muutamassa päivässä. Kun kyselin, onko uudessa modeemissa samoja ”ominaisuuksia” kuin vanhassa7, ei asiakaspalvelija oikeastaan osannut sanoa juuta tai jaata. Sen hän kuitenkin kertoi, että minulla olisi kaksi vaihtoehtoa: ottaa uusi modeemi tai etsiä toinen Internet-operaattori.

Valitsin tämän ”toivotaan-toivotaan” -vaihtoehdon, ja puhelun jälkeisen googlettelun perusteella vaikuttaisi siltä, että uuden modeemin saisi siltaavaksi, jolloin verkkokonfiguraationi modeemista sisäänpäin voisi säilyä täysin ennallaan.

Puhelun jälkeen minua kismitti vielä pitkän aikaa se, että varsinkin modeemiin liittyen ei asiakaspalvelijalla ollut oikeastaan mitään faktoja kerrottavanaan. Ylipäätäänkin vaikutti siltä, että Elisan asiakaspalvelun asiantuntemus on heikentynyt siitä todella korkeasta tasosta, jossa se joskus on ollut. Voihan olla, että kyseessä oli vain yksittäisen asiakaspalvelijan uinahdus, mutta vastuu kuuluu silti yhtiölle itselleen.

24. toukokuuta: Väliaikoja

Sain tekstiviestin puhelimeeni perjantaina 24. päivä kello 8:31:

Hei, tilaamasi Elisa Viihde -palvelu avataan 31.05.2013 klo 20 mennessä. Saat viestin, kun liittymäsi on käytettävissä. Asentajamme soittaa sinulle, mikäli liittymän avaus vaatii asentajakäynnin. Terveisin Elisa

Vaikka modeemia luvattiin jo 15. päivä saapuvaksi muutamassa päivässä, ei sitä vielä tähän mennessä ollut kuulunut. Kevyt jännitys alkaa kohota: ehtiikö Elisa toimittaa uuden modeemin, ennen kuin vanha lakkaa toimimasta?

Huomasin, että Elisa on muka ovelasti valinnut asennusajaksi perjantai-illan, jotta jos vehkeet eivät lähdekään pelittämään, saan todennäköisesti kärvistellä koko viikonlopun ilman Internetiä.

27. toukokuuta: Modeemi postiin

Maanantai-aamupäivällä Elisa lähestyi uudemman kerran minua tekstiviestillä. Tässä viestissä oli uuden modeemini seurantakoodi. Töistä päästyäni vilkaisin Itellan seurannasta, mihin paketti on jo päätynyt. Helsingissä näytti edelleen olevan.

Huvittavana yksityiskohtana paketin tilavuudeksi lähetyksen seuranta kertoi 0,000001 m³, eli kuutiosenttimetrin verran. Vaikka elektroniikka tuppaakin menemään pienempään suuntaan, lie tässä käynyt jonkin sorttinen pilkkuvirhe.

Vaikka paketti tuleekin kakkosluokassa, voi pikku hiljaa huokaista helpotuksesta modeemin ajoissa saapumisen suhteen. Täysin vailla huolta en kuitenkaan osaa olla. Eräs uusi mieleeni juolahtanut mysteeri liittyy vanhaan modeemiin: mitä sille pitäisi tehdä, kun uusi laite tulee? Viedä Elisan liikkeeseen? Lähettää postilla johonkin? Kantaa SER-keräykseen?

29. toukokuuta: Paketti auki ja modeemi tulille

Suureksi yllätyksekseni Elisan paketti tuli jopa muutaman päivän ”etuajassa”. Paketista paljastui Zyxelin P2812-modeemi, joka päällisin puolin vaikutti lupaavalta: yleensä Elisan toimittamat laitteet ovat olleet bugisia halpisvehkeitä, mutta omat kokemukset Zyxelistä ovat enimmäkseen positiivisia.

Odotuksiani ei ainakaan laskenut se, kun pakkauksen ohjeiden perusteella vaikutti siltä, että laitteessa olisi lähes alkuperäinen valmistajan firmware, ei mitään Elisan rampauttamaa ”ei-liikkuvia-osia” -versiota. Säästääkseni omaa aikaa ja vaivaa varsinaisena asennuspäivänä ajattelin, että voisin säätää laitteen siltaavaksi ja kytkeä WLAN:in pois päältä jo ennakkoon.

Saatuani modeemin virtoihin se käynnisteli itseään uudelleen kelpo tovin.
Jossain vaiheessa laite tuntui jäävän suhteellisen stabiiliin tilaan, jolloin yritin päästä sen paikalliseen hallintaan kiinni. Mitään DHCP-vastausta ei koneeni kuitenkaan verkosta saanut, joten yritin käynnistää modeemia uudelleen, mutta sekään ei tuottanut tulosta.

Ajattelin, että syy voisi olla siinä, että modeemi haluaa soittaa kotiinsa Elisalle, ja kun mitään ulkoverkkoa ei laitteella ollut käytettävissä, laite kaatuisi. Koska modeemi kuitenkin tukee IP over Ethernet -yhteysmuotoa WAN:ina − eli käytännössä se pystyy toimimaan myös pelkkänä reitittimenä − yhdistin tämän uuden VDSL2-modeemin WAN-portin RJ45:lla kaapelimodeemin LAN-paikkaan. Uudelleenkäynnistyksen jälkeen8 modeemin reititinpuoli suostui ainakin hetken toimimaan, ja pääsin kirjautumaan laitteen hallintaan. Selainhallintapaneelikin vaikutti nopealla silmäyksellä valmistajan alkuperäiseltä versiolta.

Toimintoja hallintapaneelissa on jopa enemmän kuin keskiverrossa kaupan hyllyltä saatavassa modeemissa, mutta kuten sanottu, Zyxelin laitteet ovat yleensä varsin laadukkaita ja monipuolisia. Tämän takia tosin jouduin hetken aikaa etsimään WLAN:in poiskytkentävalintaa ja siltauksen päällekytkentää. P2812:ssa siltaus täytyy valita jokaiselle LAN-portille erikseen, joten päädyin vaihtamaan siltauksen päälle vain LAN1-porttiin. Ainakin hallintapaneeliin pääsisi jatkossakin käsiksi ilman tehdasasetusten palautusta.

Saatuani säädöt kohdilleen jätin modeemin päälle odottamaan VDSL2-liittymäni kytkentää. Tarkoituksenani oli, että kun liittymä aukeaa, voisin vain vaihtaa D-Linkin reitittimelle menevän verkkokaapelin modeemista toiseen, ja näin yhteyskatkoksen kesto olisi minimissä.

31. toukokuuta: Asennuspäivä

Niin koitti perjantai, luvattu asennuspäivä. Iltapäivällä töistä päästyäni ryhdyin kokeilemaan, josko modeemi jo löytäisi VDSL-yhteyden itselleen. Saatuani verkkodiagnosointiläppärini kiinni modeemin LAN-paikkaan jouduin toteamaan, ettei ainakaan sen lähiverkko toiminut9.

Useita virrattomana käyttöjä, resetointiyrityksiä, hiki- ja kyynelpisaroita, ärräpäitä ja ennen kaikkea perjantaisen vapaa-aikani tunteja myöhemmin tulin siihen lopputulokseen, että modeemi on, syystä tai toisesta, tiiliskivettynyt. Kello oli siinä vaiheessa iltaa jo sen verran, että Elisan puhelinpalvelun henkilöstö oli päässyt koteihinsa, joten tunteiden purkaminen piti jättää seuraavalle päivälle.

1. kesäkuuta: Vikailmoitus lauantain ratoksi

Lauantaipäiväni lähti − kahvikupillisen jälkeen − liikkeelle soittamalla Elisan asiakaspalveluun, joka palvelee lauantaisin 16.30 saakka. Ehkä ihan hyvä, että soitin heti puoliltapäivin, niin en ollut ehtinyt kerätä aggressiota viatonta asiakaspalvelijaa kohtaan.

Noin 10 minuutin odottelun seurauksena pääsin keskustelemaan teknisen asiakaspalvelijan10 kanssa, ja hänen johdollaan suoritin pientä modeemijumppaa, jonka aikana vuoroin resetoitiin laitetta, vuoroin irroteltiin tai kytkettiin kaapeleita. Mitään elämää ei modeemiin onnistuttu saamaan, joten asiakaspalvelija päätyi lähettämään uuden modeemin, ja pyytämään lähettämään vanhan modeemin takaisin. Hyvitykseksi lupasi hän kaksi vapaalippua Elisa Viihteen videovuokraamoon, mutta kielsi käyttämästä niitä ennen kuin VDSL2 saataisiin toimimaan.

Ainakin tällöin lauantaina kaapelimodeemin kautta Internetiin pääsi edelleen ongelmitta. Kuitenkin kuulemma jos modeemin irrottaisi seinästä, ei nettiin takaisin pääsy olisi mitenkään varmaa. Viikonloppu piti siis elää löysässä hirressä toivoen parasta ja toivoen, että mahdolliset ukkoskuurot eivät aiheuta sähkökatkoja11.

4. kesäkuuta: Toinen yritys

Jo maanantaina, jolloin uusi modeemini oli vielä Itellan Helsingin lajittelukeskuksessa, Elisa lähestyi minua jälleen tekstiviestillä, ja ilmoitti avanneensa liittymän (niin kuin se ei olisi ollut kytkettynä jo perjantaista asti). Kuin ihmeen kaupalla modeemi kuitenkin saapui jo seuraavana päivänä lähipostiini, ja kävin paketin joutessani sieltä hakemassa.

Paketissa oli identtinen Zyxelin modeemi odottamassa, ja jo tottunein käsin kytkin laitteen virtoihin. Kymmenisen minuuttia jännitettyäni DSL-valo vihdoin asettui, ja uskalsin ryhtyä kopeloimaan modeemin asetuksia. Kytkettyäni WLAN:in pois päältä ja LAN1-portin siltaavaksi sain vihdoin todeta VDSL2-liittymäni olevan käytettävissä.

Hiukan haikein mielin irrotin koko häslingin ajan minua hyvin palvelleen kaapelimodeemin pistorasiasta toivoen, että uusi modeemi ei nyt ainakaan ihan heti lahoaisi. Ainakaan heti en huomannut ongelmia, ja sisääntuleva liikennekin toimi ilman tappelua.

Ilmeisesti huomattuaan modeeminsa linjoilla, Elisa lähetti vielä yhden tekstiviestin:

Anna arvosanasi toimituksen onnistumisesta kokonaisuutena. Vastaa tähän viestiin asteikolla 4 (erittäin huono) 10 (erinomainen). Terveisin Elisa Oyj

Kun asiaa rupesin miettimään, oli tämänkertainen hullunmylly vähemmän stressaava kuin yleensä, ehkä vahva vitonen. Hetken mielijohteesta päädyin kuitenkin vastaamaan ”6”.

Tämä peli oli tässä, vai?

Verrattuna kaapelimodeemiin VDSL2-yhteyteni latenssi ja nopeus alaspäin ovat lähes identtiset (mitattaessa 24ms ja 55Mbps). VDSL2:n suomana bonuksena upload-nopeus nousi kuitenkin kaksinkertaiseksi (8,9Mbps). Vaikka nopeuksiin voikin olla ihan tyytyväinen, en kyllä itse myisi liittymää 100M/10M:nä.

Digiboksin tallenteet toimivat suoraan, sen sijaan kaapelista tutut lisäkanavat eivät. Kysyttyäni asiaa asiakaspalvelulomakkeella sain kuulla, että nykyään kanavat tulisivat IPTV:n kautta. En kyllä todellakaan tajua, miksi Elisa on näin halunnut asian hoitaa, mutta sen kanssa on vain elettävä.

D-Link DIR-600 -reitittimeni ei suostu IPTV:tä lävitseen kuljettamaan, joten digiboksi piti kytkeä suoraan Elisan modeemiin. Murhe olisi ollut pienempi, ellei kanavien näkyviin saaminen olisi edellyttänyt yli kymmenen metrin verkkokaapelin vetoa pitkin asunnon seiniä. Tämän reitittimen ohitusleikkauksen jälkeen digiboksin kanavat ja muut herkut kuitenkin toimivat.

Myös vanha kaapelimodeemi pitäisi Elisan asiakaspalvelijan mukaan lähettää takaisin heille. Rämän VDSL2-modeemin tapaan sen voisi lähettää ilmaisena asiakaspalautuksena, mutta oma vaivansahan siinä aina on, joten toistaiseksi Elisa saa luvan odottaa, että minulla on tarpeeksi tylsää.

Laskutuksesta sananen: Kun muutin muutama vuosi sitten paikkakunnalta toiselle ja vaihdoin
ADSL:stä kaapelimodeemiin, Elisa yritti muutaman kuukauden laskuttaa
kahta liittymää. En suoraan sanoen olisi yllättynyt yhtään, vaikka niin
olisi käynyt tälläkin kertaa. Niin ei kuitenkaan käynyt, vaan laskun
suuruus − kaikessa epäselvyydessään ja typerän paperilaskulisän kera −
vaikutti ihan järkeenkäyvältä.

Avoimia asioita ja yhteenvetoa

Näin hetken asennushässäkän jälkeen huilattuani oloni on jopa hieman sankarillinen: verta, hikeä ja kyyneleitä vaadittiin totuttuun tapaan, mutta toistaiseksi kukaan ei ole kuollut. Nettikin toimi koko operaation ajan, ja suurin oma investointini oli 15 metrin verkkokaapeli modeemin ja digiboksin väliin (Gigantista Belkinin roikka, 24,95 €).

Elisalla sen sijaan ei ole mitään syytä ylpistyä. Voin hyvällä omallatunnolla kutsua itseäni jonkin sortin IT-asiantuntijaksi, ja silti palvelun toimimaan saaminen vaati minulta tuntikaupalla vaivannäköä. Mitenkähän olisi käynyt Pera Peruskäyttäjän, joka juuri ja juuri osaa Windows Vista -läppärinsä Internet Explorerin navigoida Elisan verkkosivustolle.

Miksi Elisan kanssa asiat menevät aina näin? Mikseivät asiat voi koskaan onnistua kerralla12? Nämä ovat niitä kysymyksiä, joita Elisan päässä kannattaisi miettiä. Ei voi olla niin, että maksavat asiakkaat toimivat palvelun testaajina, tai että operaattori olettaa kaiken olevan kunnossa, kunnes asiakas valittaa asiasta.

Jos ISP olisi ruokakauppa, kauppias antaisi surutta leipien homehtua hyllyyn. Samoin hän toisi lisää hernekeittopurkkeja vasta, kun joku asiakas siitä hänelle kertoo − tällöinkin uudet tuotteet tuotaisiin purkamattomissa rullakoissa, ja annettaisiin asiakkaan kaivella haluamansa elintarvikkeet niistä ihan itse. Sanomattakin on selvää, ettei nykyisessä kilpailutilanteessa yksikään ruokakauppias voisi tällaista asiakkaiden silmille sylkemistä kovinkaan kauaa harrastaa.

Viimeksi päivitetty 15.6.2013


1) Palveluun kuuluu muutakin kuin se, että bitti kulkee: esimerkkeinä laskutus ja asiakaspalvelu.
2) Siis jos pääsen Internetiin.
3) Voin lohduttautua sillä, että ainakaan hinta ei määräytynyt naaman tai asiakkaan vaikeuden mukaan, sillä muuten joutuisin maksamaan kovempaa maksua kuin nykyään.
4) Vai mitä asiakasneuvojia nämä nykyään ovat.
5) Esim. kavereilla käydessä − onhan Elisa Viihde suhteellisen suosittu palvelu.
6) Siis teoriassa. Voisi kuvitella, että käytännössä toteutuvat nopeudet kasvavat, kun talosta lähtee kunnollinen letku maailmalle, mutta nähtäväksi jää.
7) Eli ei porttiohjauksia, WLAN:ia ei voi ottaa pois päältä, käytännössä
ei paikallista hallintaa, ja muutenkin säätövarat ovat olemattomat. 
8) Laite käynnisteli tässäkin itseään useita kertoja. En tiedä vieläkään, oliko kyseessä vika vai ominaisuus.
9) Ja ei, en kytkenyt konetta siihen porttiin, jonka säädin siltaavaksi. 
10) Titteleistä en tiedä, mutta tämä mies tuntui ainakin suurin piirtein puhuvan samaa kieltä kanssani. Pisteet tästä Elisalle (toki myös henkilölle itselleen). 
11) DSL-pistoke on toisella puolella asuntoa kuin UPS:illa suojattu komentokeskukseni, joten modeemille ei saa akkuvarmennusta. Oma ylijännitesuoja sillä toki on.
12) Näihin kysymyksiin yritän saada vastauksia joltakulta aspan setää tai tätiä ylemmältä sitten, kun minulla on seuraavan kerran vapaata aikaa.

Miksu ja EV-videovuokraamon kirous

Mik­sun (ni­mi muu­tet­tu) vii­kon­lo­pun pi­la­si keh­no ko­ke­mus Eli­sa Viih­tees­tä: Elo­ku­va jäi kat­so­mat­ta Eli­san ka­pa­si­teet­ti­on­gel­mien ta­kia, ei­kä asia­kas­pal­ve­lu­ko­ke­mus­kaan ol­lut pa­ras mah­dol­li­nen.

Ku­va: Ri­ku Es­ke­li­nen: Kau­ko – Vi­ri­tys­ku­va. c ba 3.0

Kerron todellisen4 tarinan todellisesta henkilöstä, jonka nimellä ei ole merkitystä, mutta kutsuttakoon häntä selvyyden vuoksi Miksuksi1. Miksulla on kotiinsa tilattuna Elisa Viihde kaapelimodeemissa, ja hän maksaa palvelustaan 39 euroa 90 senttiä kuukausittain. Hinnalla saa muun muassa Internet-yhteyden 100Mbps/5Mbps -nopeudella.

Eräänä lauantai-iltana11 Miksu päätti viihdyttää itseään katsomalla elokuvan. Koska hänen Elisa Viihteensä sisältää markkinointimateriaalin mukaan digitaalisen videovuokraamon, jonka ”[v]alikoimassa on sekä uutuuselokuvia että klassikoita – ja kattavin valikoima tarjolla olevia kotimaisia elokuvia”, hän päättää selata sen tarjontaa. Pian hän – trailereita katseltuaan – löytääkin mieleisensä elokuvan, vieläpä HD-tasoisena.

Kuuden euron hinta hiukan hirvittää, mutta onhan Miksulla muutama ”vapaalippu” videovuokraamoon. Siispä 100 % alennus käyttöön, ja oma.elisa.fi:stä luntattua PIN1-koodia digiboksiin näpyttelemään. Jes! Helppoa ja mukavaa. Leffa lähtee pyörim… mitä?!

Jo elokuvan tuottajien ja julkaisijoiden tunnuksia katsellessa kuva ja pätkivät, ja Miksulla on vahva arvaus miksi: tiedonsiirtonopeus ei riitä HD-materiaalin siirtoon Internetistä Miksun harmaaseen Netgem-digiboksiin, vaikka boksi yrittääkin kaikkensa puskuroidakseen tarpeeksi dataa vaatimattomaan välimuistiinsa. Kun ei pysty, niin ei pysty.

”Onko vika minussa, digiboksissa, lähiverkossani, modeemissa vai Elisan verkossa?” Miksu pohtii. Miksu on kuitenkin – ainakin omasta mielestään – fiksu kaveri, varsinkin tietotekniikan saralla. Hänen lähiverkkonsakin on näin ollen varsin laadukas. Digiboksi ja kaapelimodeemi ovat Elisan laitteita, mutta Miksu on nähnyt niiden toimivan paremminkin. Varmuuden vuoksi Miksu uudelleenkäynnistää digiboksinsa ja modeeminsa, ja varmistaa, ettei reititinkään ole tukossa. Ei auta. Todella suurella todennäköisyydellä ongelma liittyykin siis Elisan tarjoamaan Internet-yhteyteen tai videovuokraamoon itseensä.

Miksu testaa yhteytensä nopeuden suositulla speedtest.net -palvelulla, joka antaakin karuja lukemia: Nopeus Internetistä Miksun työpöytäkoneelle ei ole suinkaan mainostettu sata megabittiä sekunnissa, vaan juuri ja juuri kymmenesosa siitä. Hän epäilee, ettei 10 Mbps -nopeus riitä HD-tasoisen elokuvan siirtoon. Elokuvanhimo on kova, ja popkornitkin valmiina, joten Miksu on valmis kokeilemaan toista tapaa: vuokraamalla SD-tasoisen2 version samasta elokuvasta ei ehkä saisi kaikkea irti hänen kotiteatteristaan, mutta näkisipä sentään elokuvan. Viimeinen vapaalippu kuluu, elokuva tulee vuokratuksi ja Play-nappi painuu pohjaan.

Elokuvan alkutunnukset pyörivät, äänet kuuluvat, ja Miksu ottaa hyvän löhöasennon sohvallaan. Elokuva vaikuttaa hauskalta. Sitten ääni pätkäisee. Hetken päästä kuva jähmettyy sekunneiksi, ja äänet katoavat. Ääntä ja liikettä tapahtuu sen jälkeen vain sohvan puolella Miksun repiessä hiuksiaan ja kiroillessaan kovaan ääneen. Mielessä käy jopa elokuvan lataaminen The Pirate Baystä3, mutta Miksu tyytyy digiboksille sadatteluun ja telkkarin sulkemiseen. Viikonloppu − kuten myös nyt jo jäähtynyt popkornikeko − on pilalla.

Maanantaina, Elisan puhelinasiakaspalvelun viikonloppuvapaaltaan auetessa, Miksu soittaa hänelle entuudestaan valitettavan tuttuun 050 950 500 -numeroon. Viitisen minuuttia kuluu jonotusmusiikkia kuunnellessa, jonka jälkeen nuoren kuuloinen ääni vastaa: ”Elisa asiakaspalvelu, miten voin auttaa?”. Miksun esitettyä asiansa ja turhautumisensa, asiakaspalvelija pahoittelee asiaa ja tarjoaa lohdutukseksi kahta uutta − kolme kuukautta voimassaolevaa − vapaalippua Viihteen videovuokraamoon. Miksu pohtii ääneen, miten voisi oikein käyttää hyvityksen, kun kerran videovuokraamo ei toimi. Tämä kysymys jää ilmaan leijumaan asiakaspalveluhenkilön siirtyessä jo seuraavaan asiaan.

Seuraavana asiakaspalveluhenkilö haluaa tietää lisää ongelman tyypistä. Miksu kertoo juurta jaksain5, että Internet-yhteys on varsinkin viikonloppuisin ja iltaisin paljon hitaampi kuin se 100 megabittiä sekunnissa, jolla palvelua hänelle aikoinaan kaupiteltiin. Hän kertoo epäilevänsä, että syynä ovat Elisan kapasiteettiongelmat alueella − toisin sanoen jossain kohtaa Elisan kaapeleita yhteys on niin paljon ylibuukattu6, ettei operaattori pysty tarjoamaan palvelua kohtuullisella laadulla. Sympaattinen asiakaspalvelija lupaa kirjata asiasta vikailmoituksen, ja kertoo operaattorin kertovan tekstiviesteitse, kun ongelma on korjattu.

Miksun epäilykset saivat siis vahvistuksen: Elisan verkko on liian ruuhkainen. Enempää ei asiakaspalvelija osaa auttaa eikä Miksu vaatia, joten puhelu päätetään kiitoksiin ja heippoihin. Puhelun jälkeen Miksu ei ole oikeastaan yhtään viisaampi kuin ennen puhelua, mutta ainakin Elisa on nyt tietoinen ongelmasta. ”Laiha lohtu”, hän toteaa.

Parikymmentä minuuttia puhelusta Miksun puhelin soi, ja näytöllä loistaa 09-alkuinen numero. Soittaja on − kuten arvata saattaa − Elisan asiakaspalvelija, todennäköisesti vieläpä sama henkilö jonka kanssa Miksu aiemmin puhui. Asiakaspalvelija kertoo, että kerrottuaan asiasta eteenpäin hän oli saanut tietää, ettei kyseessä ole oikeastaan vika ensinkään: eihän mikään laite fyysisesti ole rikki. Sen sijaan Miksun alueella oleva häiriö on operaattorilla tiedossa, ja siihen on suunniteltu parannusta ensi vuodelle. Tarkempaa aika-arviota ei soittaja osannut kertoa.

Miksun tekisi mieli sanoa kaikenlaista, mutta koska hän on tullut siihen johtopäätökseen, ettei asiakaspalvelijalla ole mahdollisuuksia häntä tämän pidemmälle auttaa, tyytyy hän kiittämään asiakaspalvelijaa edes näistä tiedonrippeistä.

”Miten niin ei ole vika, vaan häiriö?” Miksu aiheellisesti pohtii puhelun jälkeen. Kuluttajan näkökulmasta ei ole merkitystä, toimiiko palvelu huonosti siksi, että Elisalla ei ole tarpeeksi paksua bittiletkua, vaiko siksi, että Videovuokraamokone on ratkennut liitoksistaan. Kun ei toimi, niin ei toimi.

Toinen mieltä kalvava asia on epämääräinen korjausaikataulu. Mahtaako vika korjaantua heti tammikuun alussa, vai kenties vasta vuoden päästä? Mitä käy hänen saamilleen ”leffalipuille”? Pitäisikö hänen soittaa Elisalle ja reklamoida laskustaan − näin hän on joutunut aiemmin toimimaan niin ikään Elisan kapasiteettiongelmien tähden − vai odotella josko asia korjaantuisi itsellään?

Kuin kirsikkana kakun päällä7 Elisan automaatti lähettää tekstiviestin, jossa Miksua pyydetään arvioimaan saamansa palvelun laatua. Kovin mairittelevia arvioita ei Elisa suoriutumisestaan saanut, vaikkei syy tämän nimenomaisen asiakaspalvelijan ollutkaan.

Pitäisikö Miksun sitten vaihtaa operaattoria − onhan hänen Viihteensä määräaikaisuuskin jo päättynyt? Ehkä kannattaisi, mutta hän ei halua palata takaisin ADSL-laajakaistaan eikä varsinkaan hankkia kotiinsa mitään mobiilia laajakaistaa. Jos kaapelissa haluaa pysyä, on operaattorina väkisinkin Elisa, ja sen tarjonnasta Viihde on selvästi hinta/laatu -suhteeltaan paras.

Mutta vaikka kaapelissa olisikin kilpailua, ei Miksu vaihtaisi siltikään. Seurattuaan muiden Internet-operaattorien toimintaa niin palvelullisella kuin eettiselläkin kentällä hän on saanut huomata Elisan olevan ”laadullisine poikkeamineenkin” kilpailijoita valovuosia8 edellä. Se ei tietenkään oikeuta Elisaa kohtelemaan maksavia asiakkaitaan kuin roskaa, ja Miksu odottaakin, että operaattori hoitaa tämänkin ongelman pikaisesti kuntoon.

Miksun kaltaiset, teknistä tuntemusta omaavat9 ”hankalat asiakkaat” ovat Elisalle tärkeitä, sillä he ovat niitä ihmisiä, joiden hihoihin sukulaiset, ystävät ja välillä puolitututkin takertuvat halutessaan tietää ”mimmonen netti mun pitäis tilata ja mistä”. Jos vastauksen halutaan olevan ”Ota Elisa Viihde, se mullakin on ja on tosi hyvä”, ei tämän kertomuksen mukaista tapahtumaketjua pitäisi päästä tapahtumaan.

Joten Elisa, pidä miksut tyytyväisinä tekemällä Viihteestä kunnolla toimiva. Panostus maksaa itsensä varmasti10 takaisin.


1) Nimen valitsin päänsisäisellä pseudosatunnaisuusgeneraattorilla. En tietääkseni tunne ketään Mika-Anteroa tai muitakaan, jolla tuollainen lempi- tai varsinainen nimi voisi olla. Jos olet Miksu, ja tuntuu pahalta, ota yhteyttä niin keksin uuden nimen.
2) Vastaa kuvanlaadultaan karkeasti DVD-tasoista elokuvaa, siinä missä HD-elokuva vastaa Bluray-tasoa.
3) TPB:n ”eston” Miksu kiersi samana päivänä kun se tuli voimaan, ihan vain kiusallaan.
4) Tarinankerronnallisista syistä olen muuttanut muutamia pikkuseikkoja. Esimerkiksi Miksu ei oikeasti lämmittänyt popkorneja.
5) Vai ”juurta jaksaen”?
6) Esimerkiksi lentoliikenteen ylibuukkaukseen vertaaminen on ihan hyvä, mutta harhaanjohtava esimerkki. Paremmin tilannetta kuvaisi tilanne, jossa lentoyhtiö ei kieltäytyisi ottamasta 200-paikkaiseen koneeseensa kaikkia 2000 matkustajaa, vaan tarjoaisi kullekin matkustajalle kymmenesosan levyisen siivun maksamastaan penkistä.
7) Tämä on sarkastinen kielikuva.
8) Valovuosihan − kuten hyvin tiedämme − on matkan mitta.
9) Vihaan omata-sanaa mutten tähän keksinyt parempaakaan tapaa ilmaista itseäni.
10) Nyt kun joku Elisan iso kiho vakuuttui tästä tekstistä, niin kerrottakoon, etten nyt aivan sataprosenttisen varma voi olla. Mutta semmonen kutina on kuitenkin. 
11) Kokeilen tässä kirjoituksessa rytmittämistä lihavoinnilla. Omaan silmääni se vaikuttaa hyvältä, mutta voi muiden mielestä olla vain haitaksi. Jos rasittaa lukea (mutta jostain syystä luit tämän!), kerro asiasta kommenteissa.