Katoaako kasettimaksu vai tuleeko tuplalasku?

Val­tion en­si vuo­den bud­jet­tiin ol­laan va­raa­mas­sa 12 M€ mak­set­ta­vak­si to-jär­jes­töil­le yk­si­tyi­ses­tä ko­pioin­nis­ta. Mut­ta mah­taa­ko tä­mä kor­va­ta vi­ha­tun ka­set­ti­mak­sun?Kuva: Riku Eskelinen/ CC BY-SA 3.0

Suomen tunnetuimpiin lukeutuva it-asiantuntija Petteri Järvinen kertoo tänään blogissaan, että monien vihaama yksityisen kopioinnin hyvitysmaksu, eli nk. kasettimaksu, olisi poistumassa. Järvisen mukaan rahat otettaisiin ensi vuodesta alkaen valtion budjetista, tehden valtion ensi vuoden menoista 12 miljoonaa euroa pulskemman.

Aluksi ajatus näytti omissa silmissäni hiukan oudolta, sillä hyvitysmaksumallin muutoksista ei ole julkisuudessa juuri keskusteltu, muista tekijänoikeusasioista (mm. Järkeä tekijänoikeuslakiin -aloite ja kaapelioperaattorien must-carry-maksut) kylläkin. Järvinenkin yllättyi asiasta:

Nyt, aivan puskista ja ilman ennakkovaroitusta, tulee tieto maksun
poistamisesta. [–] Asia on niin uusi, ettei hyvitysmaksun
virallinen sivusto tiedä siitä mitään. Asiasta ei liioin ole mainintaa OKM:n omalla sivulla. Outoa.


Ryhdyin selvittämään asiaa tarkemmin. Järvisen blogissaan esittämä luku on1 peräisin Valtiovarainministeriön ehdotuksesta valtion talousarvioesityksen täydentämisestä, ja ehdotuksessa lisäystä perustellaan näin:

Määrärahalla hyvitetään tekijänoikeudella
suojattujen teosten tekijöille ja muille oikeudenhaltijoille sitä, että
teoksia ja lähioikeuden suojan kohteita kopioidaan yksityiseen käyttöön
tekijänoikeuslaissa säädetyn rajoituksen nojalla.

Kaikesta päätellen kyseessä siis todellakin on kasettimaksun kaltainen yksityisen kopioinnin kompensointi oikeudenhaltijoille. Koska VM:n ehdotuksella on pitkä matka kuljettavanaan ehdotuksesta esitykseksi ja esityksestä talousarvioksi, saattaa muutoksia tulla tai luku tyystin kadota. Yritin kovasti selvittää, miten moinen summa on ehdotukseen päätynyt, mutta tulokset olivat varsin laihoja. Näin myöskään tukea Järvisen väitteelle siitä, että nykyinen tallennusvälinettä ostettaessa maksettava ”hyvitys”2 uuden maksun johdosta poistuisi, ei löytynyt. Pessimistinä pidän näin mahdollisena, jopa todennäköisenä, että tulevaisuudessa maksamme tekijänoikeusmafialle sekä tallennusvälineitä ostaessamme että verotuksessamme.

Täysin tuulesta temmattu ei ajatus kasettimaksun korvaamisesta valtion budjetista maksettavin rahoin kuitenkaan ole. Opetus- ja kulttuuriministeriö kertoo verkkosivuillaan tekijänoikeuslakiin monia muutoksia tuovasta hallituksen esityksestä HE 181. Lain valmistelusta kertovalla sivulla tiedostetaan hyvitysmaksun ongelmat ja uudistamistarve, mutta maksun suoranaisesta poistosta ei sivulla puhuta. Sen sijaan tarkoituksena olisi neuvottelemalla löytää osapuolia3 tyydyttävä ratkaisu, mikä ei toisaalta myöskään poissulje hyvitysmaksumallin suuriakaan muutoksia.

Asiaa mutkistaa edelleen se, ettei varsinaisessa HE:ssä ole hyvitysmaksuun4 kaavailtu mitään muutoksia. Esityksen lähetekeskustelussa kasettimaksu mainittiin muutamia kertoja5, mutta kulttuuriministeri Pia Viitanen (sd) ei varsinaisesti valanut uskoa muutoksiin sillä saralla:

[– Hyvitysmaksujärjestelmää] on tarkoitus tässä vielä katsoa,

mitä voimme tällä hallituskaudella tehdä.

Minusta olisi hyvä saada sitä eteenpäin,

mutta tässäkin on pitkä valmistelu takana,

ja tie on ollut aika vaikea. Sellaisen mallin löytäminen, mikä tässä sitten

tulisi kyseeseen, on ollut lukuisten erilaisten neuvottelu- ja työryhmien

kohteena, mutta me emme ole vielä heittäneet tässä suhteessa

kaiken kaikkiaan kirvestä ollenkaan kaivoon.

Parhaillaan esitys on käsittelyssä sivistysvaliokunnassa, joka onkin viime päivinä kuullut muutamia − lähinnä tekijänoikeusjärjestöjä edustavia − asiantuntijoita. Päätös hyvitysmaksusta eroon hankkiutumisesta ei ole tietenkään mahdoton, mutta kiire alkaa tulla. Kun kyseessä on vielä varsin kookas muutos, olisi valiokunnalla esityksen rukkaamisessa paljon tekemistä. Tekijänoikeuslakiin on jo muutenkin tulossa esityksen myötä paljon muutoksia, joten uskon ettei hyvitysmaksuasiaan uskalleta juuri koskea.

Johtopäätökseni on, että nykytilanne muodostaa neljä mahdollista lopputulosta. Nämä ovat, järjestyksessä todennäköisimmästä epätodennäköisimpään6:

  1. Kasettimaksua ei poisteta, talousarvioesitysehdotukseen kirjattu 12 miljoonaa euroa katoaa käsittelyn jossain vaiheessa. Toisin sanoen jatkossakin toimitaan nykyisellä mallilla, jossa DVD:t kannattaa tilata ulkomailta.
  2. Kasettimaksua ei poisteta, mutta kansanedustajat eivät saa aikaiseksi poistaa 12 miljoonaa euroa talousarviosta. Kansalaiset maksavat tuplasti, tekijänoikeusmafia hieroo käsiään.
  3. Kasettimaksu poistetaan ja korvataan 12 miljoonalla veroeurolla. Tämä on oletettavasti tavoitetilanne, enkä sitä aivan umpisurkeana pidä7.
  4. Kansanedustajat ovat ahkerina HE:n kanssa, ja tekijänoikeusmafian silmä välttää: kasettimaksu poistetaan, mutta korvaavaa verovarapottia ei hyväksytä. Teosto ja kumppanit repivät pelihousunsa.

On hyvä, että Petteri Järvinen nosti asian esiin. Soisin myös vallan vahtikoiriemme sekä Effin ja Piraattipuolueen kaltaisten organisaatioiden innostuvan seuraamaan tilanteen kehittymistä, ja aiheuttamaan keskustelua. Muuten käy kuten tapana on ollut: tekijänoikeusjärjestöt vievät, kuluttaja vikisee.

Päivitys 18.11. klo 19.45: OKM kertoi, että tarkoituksena todella on poistaa yksityisen kopioinnin hyvitysmaksu laitteista ja maksaa oikeudenhaltijoille jatkossa valtion rahoista. Tarvittavat lakimuutokset on kirjattu HE-luonnokseen, joten asia tullee eduskunnan käsiteltäväksi omana, HE 181:stä erillisenä, esityksenään. Kirjoittanen asiasta joskus tarkemmin, joten en ole vaivautunut tekemään muutoksia yllä olevaan tekstiin.


1) Parhaan ymmärrykseni mukaan.
2) En pysty vakavalla naamalla puhumaan hyvityksestä tässä yhteydessä, pikemminkin pitäisi puhua jonkin sortin haistapaskamaksusta.
3) En tarvitse kristallipalloa arvatakseni, että tuossa neuvottelupöydässä istuu lähinnä tekijänoikeusmafian edustajia.
4) Toki TV:n nettitallennuslisenssijärjestelmä tuo oman ”hyvitysmaksunsa” mukaan, mutta nähdäkseni se on eri asia kuin yksityisen kopioinnin hyvitysmaksu.
5) Tarkkaan ottaen kolmesti: Viitasen lisäksi äänessä olivat kokoomuslaiset Timo Heinonen ja Lasse Männistö.
6) Oman näkemykseni mukaan. Kannattaa muistaa, etten ole ollut eduskunnassa yhtäkään kautta, enkä edes haaveile poliitikon urasta.
7) Kirjoittanen mallin hyvistä ja huonoista puolista oman postauksensa, jos asia lähtee etenemään.

4 thoughts on “Katoaako kasettimaksu vai tuleeko tuplalasku?

  1. Voisitko tietämättömälle selittää rautalangasta vääntäen mikä kasettimaksu on? Mitä sillä korvataan? Mistä artisti saa korvausta? Minkä tulon artisti saisi jos yksityinen kopiointi kiellettäisiin eikä kukaan rikkoisi lakia?

  2. Puskan takaa tuli minullekin. Budjettikohta on muotoiltu sellaisin sanankääntein että se on täysin päällekkäinen olemassaolevan hyvitysmaksun kanssa.

    Kohta on budjetissa varmaankin siksi, että on pohdittu kasettimaksujärjestelmän muuttamista tai siirtämistä verovaroihin.

    Jos sellaista uudistusta ei enää käytännössä ehditä toteuttaa, poistetaan tuo kohta budjetista ja maksu jää nykyiselleen.

    Jos uudistus ehditään toteuttaa, korvataan kasettimaksu tuolla budjettikohdalla.

    Tosiaan mitään varmuutta siitä että kasettimaksu jo ensi vuoden alusta poistuisi, en taida olla.

    Anonyymille kommentoijalle:

    Nykyisen valtaideologian mukaan tekijällä on lähtökohtaisesti oikeus päättää kaikesta teosten käytöstä.

    Laissa on kuitenkin tehty tekijänoiekuteen rajoitus, että jokainen saa ottaa teoksesta itselleen tai muutamalle kaverilleen muutaman kopion omaan käyttöönsä.

    Koska tästä mukamas aiheutuu vahinkoa tekijälle, on tätä korvaamaan tehty hyvitysmaksu.

    Käytännössä muutama suosittu tekijä saa sillä merkittäviäkin tuloja, suurin osa pieniä rippeitä.

  3. Kiitos Anonyymille ja Ahto Apajalahdelle kommenteista.

    Anonyymin kysymys siitä, mitä tapahtuisi jos yksityinen kopiointi kiellettäisiin eikä kukaan rikkoisi lakia, on varsin kutkuttava.

    Tällöin kuluttajan olisi omatoimisen kopioinnin sijaan ostettava sama teos moneen kertaan, jos hän haluaa käyttää sitä useassa paikassa tai formaatissa. Esimerkiksi musiikkialbumi ensin tietokoneelle digitaalisessa muodossa, sitten pari kappaletta samoja levyjä fyysisenä CD:nä olohuoneen ja auton soittimiin.

    Yksittäinen artisti saisi ehkä enemmän rahaa, mutta tällöin kuluttaja todennäköisesti jättäisi ostamatta muita levyjä, jolloin muille artisteille tuloja kertyisi vähemmän.

    Tosiasiassa kuluttajat tietenkin polttaisivat joka tapauksessa musiikkia autosoittimiinsa, eikä toiminnassa olisi kummoistakaan kiinnijäämisriskiä. Kuluttajan kannalta positiivista olisi se, että tyhjän levyn hinnasta katoaisi jopa yli puolet (vuonna 2012 sadan tyhjän DVD:n boksi maksoi Verkkokauppa.comissa 103,90 €, josta kasettimaksun osuus oli 65,40 € eli 63 %).­

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.