”Scarlet v. SABAM” -jutun vaikutus Elisan TBP-estoon

EU-tuomioistuin päätyi belgialaisen ope-
raattorin puolelle. Elisan tilanteeseen se
ei välttämättä kuitenkaan tuo helpotusta.
Kuva: Balance Scale, Sepehr Ehsani,
CC-By-NC-ND-2.0

Kirjoitin noin kuukausi sitten Helsingin käräjäoikeuden päätöksestä, jonka mukaan Internet-operaattori Elisan olisi estettävä asiakkaidensa pääsy The Pirate Bay -sivustolle.

Samaan aikaan Belgian Teostoa vastaava SABAM-järjestö (Société belge des auteurs, compositeurs et éditeurs SCRL) ja sikäläinen operaattori Scarlet Extended SA väänsivät Euroopan unionin tuomioistuimessa siitä, voiko operaattoria pakottaa estämään laiton tiedostojenjako. EU-tuomioistuin on nyt päätöksensä tehnyt, ja tullut siihen lopputulokseen, ettei operaattoria voi velvoittaa estämään tällaista liikennettä.

Kirjoitukseni on pitkä (850 sanaa) ja ehkä hieman poukkoilevakin, mutta olen tässä pyrkinyt mahdollisimman tyhjentävästi kertomaan näistä asioista.

SABAM on belgialaisessa oikeudessa vaatinut, että Scarletin tulisi omalla kustannuksellaan valvoa kaikkea – mutta erityisesti P2P- – liikennettä ja sitten siitä suodattaa laittomat tiedostonlataukset. Tämän vaatimuksen kohtuullisuutta, toteuttamiskelpoisuutta ja laillisuutta EU-tuomioistuin tarkasteli EU-direktiivien valossa.

Tuomioistuin oli tuomion mukaan aiemmin käsitellyt samankaltaista asiaa ja tullut päätökseen, että kaiken liikenteen valvominen ei ole kohtuullista (kohta 36):

Tällainen yleinen valvontavelvollisuus olisi myös vastoin direktiivin 2004/48 3 artiklaa, jonka mukaan tässä direktiivissä tarkoitettujen toimenpiteiden on oltava oikeudenmukaisia ja oikeasuhteisia eivätkä ne saa olla liian kalliita –.

Tällainen valvonta johtaisi siihen, että operaattorin olisi aktiivisesti kuunneltava kaikkea sen asiakkaiden liikennettä, ja tuomioistuin katsoi sellaisen olevan kiellettyä (kohta 40):

— [Määräys käyttää aktiivista suodatusta] velvoittaisi sen [=operaattorin] valvomaan aktiivisesti kaikkien sen asiakkaiden kaikkia tietoja immateriaalioikeuksien kaikkien uusien loukkausten estämiseksi. Tästä seuraa, että mainitulla määräyksellä asetettaisiin internetyhteyden tarjoajalle sellainen yleinen valvontavelvollisuus, joka on kielletty direktiivin 2000/31 15 artiklan 1 kohdassa.

Tuomioistuin käsittelee päätöksessään myös sitä, että tällainen määräys ei olisi suhteessa siihen, miten immateriaalioikeuksia on syytä suojella. Myöhemmin päätöksessään se käsittelee myös EU-kansalaisten oikeutta yksityisyyteen (kohdat 50-51), ja näkee valvontajärjestelmän uhkana näille perusoikeuksille:

— [R]iidanalainen suodatusjärjestelmä on omiaan loukkaamaan myös internetyhteyden tarjoajan asiakkaiden perusoikeuksia eli heidän perusoikeuskirjan 8 artiklalla suojattua oikeuttaan henkilötietojen suojaan sekä heidän perusoikeuskirjan 11 artiklalla suojattua vapauttaan vastaanottaa tai levittää tietoja.

On nimittäin selvää, että määräys riidanalaisen suodatusjärjestelmän käyttöönotosta merkitsisi kaiken sisällön järjestelmällistä analysointia sekä niiden käyttäjien IP-osoitteiden keräämistä ja yksilöimistä, joilta verkkoon on alun perin lähetetty laitonta sisältöä, ja että kyseiset osoitteet ovat suojattuja henkilötietoja, koska niiden avulla mainitut käyttäjät on mahdollista tunnistaa täsmällisesti[1].

SABAM ajoi Scarletille estoa kaikkeen
laittomaan P2P:hen, Suomessa Elisan
halutaan estävän vain The Pirate Bay-
hin pääsy. Tällä on paljonkin eroa.
Kuva: The Pirate Bay -logo/
thepiratebay.org

Päätös on mielestäni oikea tarpeellinen linjanveto tässä asiassa, vaikkakin SABAM ajoikin paljon suurempaa velvollisuutta operaattorille kuin TTVK (et al.) Elisalle TPB-tapauksessa. Tämän takia EU-tuomioistuimen päätöksen ei pitäisi aiheuttaa suuriakaan riemunkiljahduksia Elisan tai TTVK:n lakimiesten kahvihuoneissa, vaikkakin verkkolehti Digitodayn mukaan juuri näin on käynyt – vieläpä molempien taholla.

Lehden haastatteleman Elisan liittymäliiketoimintajohtajan2 Henri Korven mukaan:

Käsittääksemme EU-oikeuden käsittelemässä tapauksessa on paljon samankaltaisuutta meidän tapauksemme kanssa ja nähdäksemme siinä esitetyt perustelut ja johtopäätökset ainakin osittain ovat sovellettavissa myös meidän tapaukseemme.

Samaisessa jutussa haastateltiin myös TTVK:n toiminnanjohtaja Antti Kotilaista, jonka mielestä EU-tuomioistuimen päätös koskee varsin erilaista asiaa kuin heidän Elisaa vastaan ajamansa:

Elisan tapauksessa on kyse yksittäiseen, räikeän laittomaan Pirate Bay -palveluun kohdistettavista estotoimista, ei yleisestä monitorointivelvollisuudesta[.] —

Näin onkin, sillä käräjäoikeuden Elisalle antama määräys ei Elisaa pakota estämään kaikkea laitonta P2P-liikennettä, vaan estämään pääsy tietylle sivustolle.

Kuitenkin käräjäoikeuden vaatimaa täysin aukotonta estoa on mahdotonta toteuttaa, ja mitä aukottomammaksi estoa yritetään saada, sitä enemmän Elisan on valvottava asiakkaidensa liikennettä. Tässä suhteessa EU-tuomioistuimen päätöksessä on paljonkin sellaista, mitä hovioikeuden tulisi ottaa – sitten aikanaan – huomioon.

Käräjäoikeuden päätöksessä on toki muitakin ongelmakohtia, kuten se, että toteutuessaan TPB:n blokkaaminen estäisi myös muiden kuin TTVK:n edustamien tahojen omistamien materiaalien laitonta latausta, ja jopa laillisia tiedostonlatauksia. Tässä mielessä päätös ei ole laillinen, sillä sen aiheuttama haitta ei ole mitenkään järkevässä suhteessa haettuun hyötyyn nähden, eikä se muutenkaan seuraa lakia tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamisesta (5.6.2002/458). Toivoa sopii, että hovioikeus edes vilkaisee tuota lakia.

Sen sijaan on kuitenkin aivan tuulesta temmattu ajatus, että EU-tuomioistuimen päätös ainakaan helpottaisi tekijänoikeusjärjestöjen asemaa. Kuitenkin mm. Ilta-Sanomat uutisoi, että IFPI (arvelisin, että TTVK:n edustamana) on nyt hakemassa Helsingin käräjäoikeudelta samanlaista estopäätöstä myös Soneraa ja DNA:ta vastaan.

Spekulatiivisesti voisikin kuvitella, että IFPI/TTVK on jopa hieman pelästynyt EU-tuomioistuimen päätöstä, ja nyt koittaa kiireellä laittaa operaattorit luomaan sensuurikoneistoa, jotta jatkossa voitaisiin sanoa operaattoreilla olevan käytössään tarvittavat mekanismit. Jos ja kun käräjäoikeus päätyy Soneran ja DNA:n suhteen samaan lopputulokseen kuin Elisan kanssa, on uhkana se, että hovioikeudessa katsotaan tällaisen sensuurin olevan arkipäivää, ja näin ollen hyväksyttävissä.

Myöskään ennakolta ei voida tietää, tulevatko Sonera ja DNA valittamaan päätöksistään Elisan tavoin, vai tyytyvätkö ne kohtaloonsa. Jos operaattorit eivät valita päätöksestä, lujittautuu sensuuri entistä tiukemmin osaksi tietoyhteiskuntaamme.

Lopuksi kerrottakoon. että Tietokoneen uutisen mukaan tekijänoikeusjärjestöt ja Elisa ovat ilmeisestikin päässeet yhteisymmärrykseen The Pirate Bayn estämisestä, ja IFPI:ä edustava Lauri Rechardt kertookin lehdelle, että Elisan asiakkaiden pääsy TPB:hin estyy vielä tämän vuoden aikana. Sitä, miten esto tullaan toteuttamaan, ei Elisa tai IFPI vielä ole kertonut, mutta oletan että Elisa poistaa The Pirate Bayn osoitteet nimipalvelimiltaan.

Tätä kirjoittaessa Elisa ei vielä estä pääsyä The Pirate Bayhin millään tavoin. Nähtäväksi jää, miten ja milloin esto tullaan toteuttamaan.

1) Vaikka EU-tuomioistuin väittääkin IP-osoitteiden olevan Internet-käyttäjän yksilöiviä tietoja, näin ei tietenkään ole. Käsittelin asiaa tässä blogissani elokuussa 2010. En kuitenkaan halua takertua pikkuseikkoihin.
2) On siinä miehellä titteliä kerrakseen. Mitenköhän tämä on saatu mahtumaan käyntikorttiin?