 |
| Vaikkei tulevissa kunnallisvaaleissa olekaan mahdollista äänestää sähköisesti, on syytä pitää mielessä sähköisen äänestämisen vaarat tulevaisuutta ajatellen. Kuva: Openclipart |
Kunnallisvaalit ovat hiljalleen saapumassa, ja mieleeni tulee edellisten vaalien yhteydessä tehty sähköisen äänestyksen pilotti, joka sitten meni nätisti reisille 252 äänen jouduttua teille tietämättömille.
Iltalehti.fi:n tämänpäiväinen uutisartikkeli osaa kertoa, ettei ainakaan lähitulevaisuudessa uusia kokeiluja ole luvassa:
Oikeusministeriöstä kerrotaan, että mitään sähköiseen äänestämiseen liittyviä hankkeita ei ole vireillä.
– –
[Sähköisen äänestyksen uuteen tulemiseen] voi mennä aikaa, koska tietojärjestelmien kehittäminen ja kaikki
hankinnat voivat kestää. Järjestelmää ei ole seuraavissa eikä
välttämättä sitäkään seuraavissa kunnallisvaaleissa, [Oikeusministeriön tutkija Anne] Rautiainen arvioi.
Hyvä niin, sillä edellisten kokemusten perusteella sähköisellä äänestämisellä saavutettaisiin lähinnä itänaapurista tuttu vaalituloksen oikeellisuus.
Sähköisessä äänestämisessä ei lähtökohtaisesti ole mitään väärää, ja idean tasolla se onkin hyvä: tulokset saadaan saman tien, eikä inhimillistä virhetekijää ole. Todellisuudessa on kuitenkin monia asioita, jotka voivat aiheuttaa äänestyksen epäonnistumisen – joko vahingossa tai tarkoituksella.
Viimekertainen järjestelmä oli Tiedon salassa kehittämä viritelmä. Tällaisissa suljetuissa ohjelmistoissa voi olla toimintoja, joista ei tiedä kukaan muu kuin valmistaja itse. Ilman avoimuutta ja tarkkaa ja kaikille vapaata auditointia ei voida varmistaa, ettei äänestystulosta voida muokata. Täysin avoimesti kehitettäessäkään ei voida välttyä siltä, etteikö äänestyspaikalle tuotaisi muunneltu kappale, joka ei antaisikaan täysin oikeita tuloksia.
Toinen ongelma, joka suljetusti kehitettyyn järjestelmään liittyy, on salassa kerättävät tiedot: järjestelmän valmistaja saattaa voida tallentaa erilaisia tietoja siitä, kuka äänesti ketäkin, ja käyttää näitä oikeastaan miten haluaa kenenkään tietämättä. Vaalisalaisuudelle kuvaamani mahdollisuus onkin suurin uhka.
Vaikka järjestelmä olisikin teknisesti täydellisen täsmällinen, ja toimisi aina oikein, pitää muistaa, että sähköistä äänestysjärjestelmää käyttää lopulta tavallinen äänestäjä – ihminen, jonka oikeasta toiminnasta ei voi koskaan mennä täysin takuuseen. Edelliskunnallisvaaleissa merkittävä syypää epäonnistuneisiin äänestyskertoihin olikin juuri käytettävyysongelmat.
Miten sitten tehdä käytettävyydeltään täysin aukoton järjestelmä? Yksinkertaista: sellaisen järjestelmä tekeminen, jota jok’ikinen ihminen osaisi käyttää, on mahdotonta. Laajalla ja avoimella testauksella niin maallikoiden kuin käytettävyysammattilaisten avustuksella voidaan päästä huomattavan lähelle sataprosenttista käytettävyyttä, mutta aina löytyy niitä hömelöitä, jotka painavat ykköspainiketta, kun haluavat äänestää kakkosehdokasta, eivätkä ymmärrä tekevänsä väärin.
Onkin tärkeää, että vaikka joskus tulevaisuudessa sähköistä äänestystä ryhdyttäisiin jälleen virittelemään, tulee kaikille äänestäjille tarjota aina ja ikuisesti mahdollisuus myös klassiseen ”numero lappuun, leima päälle ja uurnaan” -äänestämiseen ilman syrjimistä tai sormella osoittamista.
Lopuksi vielä ajatukseni sähköiseen äänestämiseen liittyen tiivistettynä:
- Avoin järjestelmä
- Kaikille vapaa, laaja auditointi lähdekoodia myöten
- Äärimmäisen tarkka käytettävyystestaus
- Äänestyspaikan ohjelman oikeellisuus voitava taata
- Mahdollisuus äänestää paperilipulla säilytettävä
