Verkko-osta­misen tur­val­li­suu­des­ta huo­leh­ti­mi­nen on helppoa

Verk­ko­kaup­po­jen käyt­tö on tur­val­lis­ta, kun­han osaa huo­leh­tia omas­ta tur­val­li­suu­des­taan. Ko­vin vai­ke­aa se ei ole.
Kuva: 401(K) 2012: Credit Card Debt. CC BY-SA 2.0

Verkkokaupoista ostaminen on suomalaisille tuttua puuhaa, ja ymmärtäähän sen: välimatkat ovat pitkiä, ja kotimaisten kivijalkakauppojen hintataso korkea.

Verkko-ostaminen on yleensä turvallista, kunhan ostaja tietää, mitä on tekemässä. Olen kuitenkin huomannut, että valitettavan usein ostokset tehdään Internetissä ”hasardilla” perehtymättä sen enempää omaan turvallisuuteensa.

Toisin kuin perinteisessä myymälässä asioidessa, verkkokauppaa käydessä myyjä saattaa kadota tuhkana tuuleen ostajan rahojen kanssa. Koska verkko-ostamiseen liittyy monta muutakin muuttujaa ostajan ja myyjän lisäksi, ei ostaja voi täysin riskittä ostoksiaan tehdä, mutta pienellä valveutumisella vaaranpaikkojen välttäminen onnistuu.

Kaikista turvallisintahan olisi toki olla ostamatta mitään verkkokaupoista, mutta tällöin pitäisi tyytyä vain kulkumatkan päässä oleviin myymälöihin tai postitilauskatalogien1 tarjontaan. Jos haluaa Suomessa tai Suomeen hankkia edullisesti laadukasta tavaraa, on verkkokaupan käyttäminen näin ollen lähes välttämätöntä. Monia harvinaisempia tuotteita ei Suomeen edes maahantuo kukaan, jolloin ostaminen verkkokaupasta on ainoa vaihtoehto.

Ensisijaisesti kannattaa luottaa tunnettuihin, mielellään kotimaisiin, verkkokauppoihin. Kotimaisilla toimijoilla toimitus (varastossa olevalla tavaralla) on yleensä nopeampaa kuin kaukomailta tilattaessa, ja kuluttajansuojan toteutuminen on varmempaa2. Lisäksi maksu tapahtuu tyypillisesti verkkopankin e-maksu -toiminnolla, jolloin maksukorttia ei edes tarvita ostosten tekoon – verkkopankkitunnukset riittävät.

On kuitenkin mahdollista, että jotain tiettyä tuotetta ei saa kuin valmistajan omasta verkkokaupasta, tai sitä ei jostain muusta syystä tuoda Suomeen. Tällöin kotimaiset pankkikohtaiset verkkopankkimaksupalvelut eivät ole käytettävissä. Erilaisia verkkomaksuratkaisuja on lukematon määrä, ja ostajan kannattaakin olla tarkkana, miten maksu tapahtuu, ennen kuin maksukorttinsa numeroa alkaa nettiin syöttää.

Yleensä niin EU:ssa kuin muuallakin maailmassa PayPal-maksupalvelu on käytettävissä. PayPal on turvallinen tapa maksaa, eikä sen käyttö vaadi palveluun rekisteröitymistä (joskin rekisteröityminen on ilmaista ja mielestäni ihan hyödyllistä). Käytännössä PayPal-tiliin joko siirretään tilisiirtona rahaa tai PayPal veloittaa suoraan maksukorttia, ja verkkokauppa taas ottaa rahat PayPal-tililtä. Etuna palvelussa on se, ettei maksun saaja näe luotto- tai pankkikortin tietoja, eikä näin voi aiheuttaa yllätyksiä, sillä kaikki maksut hyväksytään PayPalin oman verkkopalvelun kautta.

PayPal huolehtii myös ostajan turvallisuudesta: jos tilattu tavara ei saavu perille tai on väärä tai viallinen, voi ostaja ”riitauttaa” tapahtuman. PayPal, ostajan ja myyjän kanssa asiaa selvitettyään, ratkaisee asian, ja tarvittaessa palauttaa maksetun summan ostajalle.

Jos PayPal-maksuvaihtoehtoa ei ole saatavilla, kannattaa selvittää, onko verkkokauppa Verified by Visa– tai MasterCard SecureCode -yhteensopiva (kortista riippuen). Tällaiset palvelut lisäävät maksutapahtumaan yhden käyttäjän ja maksajan välisen vaiheen, jolloin maksu on turvallisempaa.

Verk­ko­kau­pas­sa asi­oi­des­sa kan­nat­taa var­mis­taa, et­tä yh­teys on vä­hin­tään­kin sa­lat­tu, mie­lel­lään tun­nis­tet­tu. Ku­vas­sa tun­nis­te­tun Vies­tin­tä­vi­ras­ton Do­main.fi -pal­ve­lun tie­dot Fi­re­fox 14:lla kat­sot­tu­na.
Kuva: Kuvakaappaus: Domain.fi/ Firefox 14

Hyvin harvoin on tarpeen syöttää maksukortin numeroa suoraan verkkokaupan omille sivuille, ja tällaisen tilanteen sattuessa kannattaa käyttää hetki sen tarkistamiseen, että toinen osapuoli on luotettava, ja että on varmasti myyjän virallisella sivulla (eikä esim. kalastelusivustolla). Osoiterivi kannattaakin katsoa kirjain kirjaimelta, ja varmistaa että yhteys on salattu (lukon kuva) ja mielellään tunnistettu (verkkokauppiaan nimi ennen osoitetta osoiterivillä). Tällaiset toimenpiteet on hyvä tehdä myös muulla tapaa maksettaessa – varmuuden vuoksi.

En ole itse törmännyt maksukortin numeroa suoraan ruinaaviin, mutta rehellisiin, myyjiin kuin muutaman kerran elämässäni. Siksi suosittelenkin, että jos aiemmin mainitsemani maksutavat eivät ole mahdollisia, kannattaa harkita ostoksiensa tekemistä jostain muualta, ellei luottamus myyjää kohtaan ole äärettömän suurta.

Kun maksu on veloitettu ja tuote saapunut, kaikkien pitäisi olla tyytyväisiä. Rikolliset ovat kuitenkin ovelia, ja on mahdollista, että kaikesta huolellisuudesta huolimatta maksukortin tiedot ovat päätyneet vääriin käsiin. Oman tilinsä tapahtumia kannattaakin aktiivisesti seurata, vaikkei olisikaan ostanut mitään vähään aikaan. Jos huomaa outoja veloituksia, kannattaa ottaa saman tien yhteyttä pankkiin, kuten myös myyjään, jos se on tiedossa, ja selvittää asia.

Kerron vielä oman niksini, jolla rajaan maksukortin käyttöön liittyviä riskejä: pankissani on kaksi tiliä, joista vain toiselle on pankkikortti. Korttitilillä pidän rahaa vain sen verran kuin tarvitsen, jolloin kortin tai sen tietojen joutuminen vääriin käsiin ei syökse minua vararikkoon. Keinon olen todennut hyväksi myös oman talouden hallintaan. Myöskin nosto- ja ostorajat kannattaa pitää järkevinä: jos kriisi iskee, pankkikonttorissa asioimalla saa kyllä tarvittaessa vaikka tilinsä tyhjäksi.

Verkko-ostamisvinkkini vielä tiivistettynä:

  • Suosi suomalaisia verkkokauppoja – maksa pankkisi e-maksulla.
  • Ulkomailta tilatessasi käytä PayPal-tiliä, tai vähintäänkin Verified by Visa- tai MasterCard SecureCode -maksua.
  • Asioi vain luotettavien kauppiaiden kanssa. Varmista että olet varmasti oikealla sivustolla, ja että sivusto on turvallinen: salattu ja tunnistettu.
  • Valvo tilisi käyttöä. Ota heti yhteys pankkiisi, jos huomaat jotain poikkeavaa.
  • Älä pidä korttitililläsi enempää rahaa, kuin tarvitset. Säilytä suuria rahamääriä eri tilillä, ja siirrä sieltä tarvittaessa.

Lisää hyviä ohjeita verkkomaksamiseen antaa Luottokunnan Korttiturvallisuus.fi-sivuston Usein kysyttyä– ja Verkossa-sivut. Lisäksi kannattaa käyttää 2 minuuttia 2 sekuntia seuraavan CERT-FI:n videon katsomiseen:


1) Vieläkö tällaisia julkaistaan?
2) Eli yhtä varmaa kuin kivijalkamyymälässä asioidessa. Toiset liikkeet hoitavat asiansa kunnialla, toiset eivät, mutta kuluttajansuojaviranomaisien avulla asiat yleensä ratkeavat, viime kädessä oikeusteitse.

RS Components -Raspi tilattu ja maksettu

RS Com­po­nents pääs­ti vii­mein ti­laa­maan Rasp­berry Pi:n. Hin­taa sil­le tu­li lä­hes 40 eu­roa.
Kuva: Kuva­kaap­paus RS Com­po­nent­sin ti­laus­si­vus­tos­ta

Kuten niin monet muutkin, myös minä odottelen edelleen sitä, että pääsisin hipeltämään ultraedullista Raspberry Pi -tietokonetta. Kirjoitin viime kuun lopulla, että Farnell kertoi toimitusajaksi kesäkuun ensimmäisen täyden viikon. Tähän asiaan ei ole mitään päivityksiä siltä suunnalta kuulunut. Sen sijaan RS Components yllätti kertomalla eilen sähköpostilla, että voin vihdoin tilata Raspberry Pin.


Tilaus kävi sutjakkaasti, ja maksu tapahtui PayPalilla. Myös erilaiset Visa- ja Mastercard-kortit olisivat kelvanneet. Veroton hinta laitteelle oli 27,40 euroa, jonka päälle tulevat verot (5,48 €) ja toimituskulut (6,28 €) tekivät lopulliseksi hinnaksi 39,16 euroa. Tämä on hieman enemmän kuin aiemmin laskemani 38,30 €, mutta heitto selittyy punnan ja euron välisillä kurssimuutoksilla.

Toimitusaikaan liittyen tilausvahvistus kertoi, että ”Despatch expected within 3 week(s)”, eli tämän yksilön saanen käsiini samoihin aikoihin kuin Farnellin toimittamankin. Lupailivatpa vieläpä seurantakoodinkin lähettää, kunhan paketti lähtee liikkeelle, ja onkin mielenkiintoista seurata, mikä firma tuon pienen paketin kuljettaa ja kuinka nopeasti.

Onneksi kesäkuuhun ei ole enää montaakaan päivää.

Raspberry Pi -uutisia

CE-merk­ki löy­tyy lä­hes kai­kes­ta, mi­tä voi ku­vi­tel­la os­ta­van­sa; ei kui­ten­kaan vie­lä Rasp­berry Pis­ta.
Kuva: Riku Eskelinen, CC BY-SA 3.0

Raspberry Pi -projektin vaikeudet jatkuvat, ja laitteiden toimitukset loppukäyttäjille viivästyvät edelleen. Tällä kertaa syynä on se, että toisin kuin Raspberry Pi -säätiö alunperin ajatteli, tarvitaan myös lähinnä harrastajille myytäville, karuille ja kotelottomille Raspberry Pi:ille1 CE-merkintä. Säätiö kertoi asiasta blogissaan.

Toimitusten viivästymisen kestosta ei ollut kirjoitushetkellä tietoa, mutta blogikirjoituksen perusteella voisi viivästyksen olevan korkeintaan muutamien viikkojen luokkaa.


Hyviäkin uutisia laitteeseen liittyen on: ensinnäkin säätiö julkaisi tänään kuvia 2000 ensimmäisestä Iso-Britanniaan saapuneesta laitteesta. On hämmästyttävää nähdä, miten kompaktisti laitteet voidaan pakata. Blogin eräässä kuvatekstissä kehutaankin:

We’re really pleased they pack down so neatly
– one of the reasons we aimed for a footprint as small as possible was
to ensure shipping costs for schools and other institutions around the
world would be nice and low. You could outfit two classrooms with what’s
in this box alone.

Toinen, lähinnä itselleni hyvä uutinen on se, että Farnell UK lähestyi minua tänään sähköpostitse, ja tarjosi mahdollisuutta ennakkotilata Raspberry Pin.

Luonnollisesti käytin tilaisuuden hyväkseni: sähköpostissa ollutta linkkiä klikkaamalla päätyi ennakkotilaussivulle, johon yhteystiedot tuli syöttää. Samassa yhteydessä piti syöttää myös luottokorttitiedot, mikä on vähän vaarallista touhua yleensä. Varmistin kuitenkin, että SSL-suojaus sertifikaatteineen on kunnossa, ja syötin uhkarohkeasti päivittäisostoskäytössä olevan Visa Electron -korttini tiedot.

Korttia ei veloitettu vielä tässä vaiheessa, joten en tiedä, onnistuuko Electronilla maksaminen oikeasti – joissakin palveluissa se onnistuu ja joissakin ei. Lisäksi huomioitavaa on se, että joidenkin pankkien asiakkaiden tulee ottaa Internet-korttimaksut erikseen käyttöön verkkopankistaan. Nordean asiakkaana olen joutunut tämän käyttöönoton aiemmin jo tekemään.

Vaikka välillä tulee takaiskuja, etenee Raspberry Pi -projekti kuitenkin tasaisesti eteenpäin. Toivottavasti eteneminen jossain vaiheessa konkretisoituu minulle kopsahtavaksi Raspberry Piksi.

 * * *

PS. Tänään oli entisellä kotipaikkakunnallani, Orivedellä, kouluampumistapaus. Kenellekään ei ilmeisestikään onneksi käynyt pahemmin. On mielenkiintoista nähdä, missä vaiheessa media ja poliitikot osoittavat yksimielisesti Internetin syylliseksi koko juttuun. Kirjoitin aiheesta Kauhajoen kouluammunnan aikaan syksyllä 2008 (Mr. Internet ja sen syyllisyys Kauhajoen kouluammunnassa), ja allekirjoitan oman tekstini edelleen, ja erityisesti tämän:

Olen yleensäkin sitä mieltä, että seurausten poistaminen on tärkeää
jatkovahinkojen minimoimisen kannalta, mutta se syyn eliminoiminen on
sitäkin tärkeämpää. Näin ollen tälle ongelmalle pitäisi oikeasti tehdä
jotain. Ja tässä pieni tietoisku myös Isoille Pampuille® hallituksessa
ja muualla: Syy tässä ei ole Internet, eikä se tieto mitä sitä kautta
liikkuu. Todellinen syy on se, että opiskelijoiden tunteita ja
mielenterveyttä ei selvästikään tarkkailla tarpeeksi.

Ampuja on minun ikäiseni, enkä tiedä oliko hän varmasti opiskelija, mutta yhtä kaikki pitäisin aktiivisen tarkkailumekanismin kehittämistä kipeästi kaivattuna, jotta ei tarvitse koskaan puhua neljännestä kouluammuskelusta.

1) Haen tässä ”RPi-laitteille”-sanaa vastaavaa taivutusta. Se saattaisi olla tuo, Raspberry Piille, tai ehkä jopa Raspberry Peille. Oman ehdotuksen voi jättää kommentteihin.

In other news: OP:lla ongelmia rahan kanssa

Osuuspankilla on ollut lähiaikoina
muitakin ongelmia palveluissaan.
Kuvakaappaus on tammikuun
ongelman aikaan otettu.

Kuva: Kuvakaappaus/ op.fi

Iltalehden uutisen mukaan Osuuspankilla on vaikeuksia mm. korttien maksu­tapahtuma­varmennuksessa, käteisnostoissa ja verkkopankissa. Osuuspankin omilta verkkosivuilta lisätietoa oli tätä kirjoittaessa turhaa etsiä. Koska itselläni ei tiliä kyseisessä pankissa ole, en voi myöskään verkkopankin toimintaa testata.

Pahoin pelkään – vaikken varma voi ollakaan – että yhteistyöllä erään viisikirjaimisen yrityksen kanssa on taas jotain tekemistä tämän kanssa, kuten silloin tammikuussakin.