Oikein hyvää juhannusta kaikille blogini vakituisille ja satunnaisille lukijoille.
Kuukausi: kesäkuu 2008
Silloin kun minä olin nuori…
… televisiokanavilla oli miellyttävät kanavalogot ja identit.
Mutta mitenkä on tänä päivänä? Maailma on kova, ja näin ollen abstraktius ja mitäänsanomattomuus on arvossaan. Hyvänä esimerkkinä tästä voidaan ottaa vaikka MTV3:n nykyinen kanavalogo:
Mitä tuo esittää? Ai niin, sehän on pöllön vasen (vai olisiko ollut oikea) silmä. Tuosta ei ensimmäisenä tule mieleeni viihteeseen painottuva kanava, vaan lähinnä se, että kanavadesignistä vastaavilla oli ideat lopussa kun tuota otettiin käyttöön vuonna 2005. Toista se oli kolmetoista vuotta sitten, vuonna 1995, jolloin itse olin jo kuuden vuoden ikäinen.
Silloin käytössä oli mielestäni kaikkien aikojen paras MTV3-logo, se aito ja alkuperäinen ”nauhapöllö”:
Tuossa logossa on jo hieman abstraktisempia piirteitä kuin vielä vanhemmissa logoissa, mutta se on silti mielikuvituksellinen, yksityiskohtainen ja miellyttävä silmälle. Ja kukapa voisi unohtaa MTV3:n pöllöidentin:
Sniif… Good times… Tähän päivään mennessä kanavan laatu ei ole muuta tehnyt kuin heikentynyt vuosi toisensa perään. Nykyään näytetään vain mobiilipeleja, chattejä, voittopotteja ja mukahauskoja jenkkisarjoja. Unohtamatta toki kesän kunniaksi aloitettua Salattujen Elämien viidettätuhatta seitsemättätoista uusintakierrosta.
Ottaisivat mokomat edes tuon vanhan kanavadesignin käyttöön viikoksi kokeeksi, ja sitten kysyisivät jotta kumpi miellytti enemmän katsojan silmää. Luulen, että tässä asiassa vanha on parempi kuin uusi.
PS. Tämä kirjoitus kuulukoon siihen ”elämän kauneudesta” kertovaan kolmannekseen.
Täytyy sanoo että teillä nää systeemit pelaa, että kiitoksia vaan
Otsikon Ismo Laitela -lainaus tuli itselleni mieleen kun luin yllätyksellisesti IT-viikosta uutista siitä että Kouluta-järjestelmä ei vieläkään toimi.
Ei toki ole ensimmäinen kerta, kun olen huomannut, että TietoEnatorista harvoin kuuluu mitään hyviä uutisia. Milloin demokratia on uhattuna (äänestysjärjestelmät), milloin taas koulutuslaitoksiin hakeminen. Tällä kertaa kyse on jälkimmäisestä.
Sinäänsä erittäin hienoa, että oppilaitokset ja niihin hakeneet asetetaan tilanteeseen, jossa tietoja ei ole saatavilla kun ”eräs toimija” ei pysty järjestelmästään sellaisia tuottamaan. Syy on kuulemma se, että resurssit eivät yksinkertaisesti riitä, kuitenkin ”– käyttäjien paljoutta painotettiin TietoEnatorille järjestelmää rakennettaessa.”
Ehkäpä ensi vuoden yhteishaku voitaisiin toteuttaa jonkin luotettavan yhteistyökumppanin kanssa. TietoEnator sellainen ei valitettavasti nykyisillä näytöillä pysty olemaan, mutta jostain kumman syystä valtio aina päätyy kyseisen talon ratkaisuihin.
Loppukevennykseksi vielä alussa mainitsemani Ismo Laitela (jolla ei ole mitään tekemistä tämän artikkelin sisällön kanssa, mutta on silti aika hauska):
Jälleen uusi uhka viestintäsalaisuudelle
Joskus aikoinaan ajattelin eläväni valtiossa, jossa viestintä missä tahansa muodossa ei oletusarvoisesti kuulu kenellekään muulle kuin lähettäjälle ja vastaanottajalle. Tämä niin kirjeissä, puheluissa kuin sähköisessä viestinnässä. Monet kuvaavat sen olevan osa demokraattista valtiota.
Suomessahan asiat ovatkin hyvin, mutta IT-viikon uutisen mukaan Ruotsissa valmistellaan kovalla tohinalla lakia, joka antaa jatkossa mahdollisuuden tarkkailla kaikkea maan rajat ylittävää tietoliikennettä.
Mitenkä tämä sitten koskettaa suomalaisia? Siten, että leijonanosa tietoliikenteestämme länsimaihin kulkee Ruotsin kautta. Ja varmemmaksi vakuudeksi esitän ohessa Traceroute-ajon (itse asiassa komento oli tracepath) monen suomalaisen käyttämään Wikipediaan:
rikueskelinen@kserver-1337topU:~$ tracepath fi.wikipedia.org
1: kserver-1337topU.local (192.168.1.36) 0.224ms pmtu 1500
1: 192.168.1.1 (192.168.1.1) 6.774ms asymm 2
1: 192.168.1.1 (192.168.1.1) 2.405ms asymm 2
2: a91-155-136-1.elisa-laajakaista.fi (91.155.136.1) 38.410ms
3: 139.97.10.146 (139.97.10.146) 58.654ms
4: ae1.heltli-gw1.fi.elisa.net (139.97.6.238) 40.625ms asymm 5
5: ae1-10.bbr2.hel1.fi.eunetip.net (213.192.191.49) 40.522ms
6: as0-0.bbr1.sto1.se.eunetip.net (213.192.191.210) 50.060ms asymm 5
7: so1-0-0-0.bbr1.ams1.nl.eunetip.net (213.192.191.226) 78.773ms asymm 5
8: ams-ix.ge7-1.csw1-knams.wikimedia.org (195.69.145.176) 79.179ms asymm 5
9: rr.knams.wikimedia.org (91.198.174.2) 88.708ms reached
Resume: pmtu 1500 hops 9 back 251
Ja kas kas, kukas se siellä: ”as0-0.bbr1.sto1.se.eunetip.net (213.192.191.210)”. Ruotsissa siis käytiin matkalla Wikipediaan. En nyt ota kantaa siihen, kuinka Wikipedian palvelinten kotimaassa, USA:ssa, tietoliikennettä valvotaan, vaikkakin siitäkin voisi joskus oman artikkelinsa kirjoittaa.
Edelleenkin suosittelen kaikessa liikenteessä käyttämään salattua yhteyttä. Myös niissä vähemmän arkaluontoisissa, jotta saadaan riittävästi ”taustamelua”. Valitettavan usein vain Internetin käyttö on kovin vaikeaa salatusti.
Ja sitten piristystä elämään
Piristääkseni tunnelmaa edellisen postauksen jäljiltä voisin kertoa IT-viikon uutisessa ohimennen kerrotun suunnitelman:
Työryhmä ehdottaa, että käynnistetään hanke uuden 116115 -palvelunumeron käyttöönottamiseksi koko julkishallinnossa. Hätäpuheluihin vastataan omassa 112-numerossa, ja 116115-numeroon ohjattaisiin jatkossa kiireettömät neuvonta- ja opastuspuhelut.
Tällaista olen kaivannutkin jo pidemmän aikaa. Aika usein (muutaman kerran vuodessa) tulee tilanteita, joissa ei ole kenelläkään suurempaa hengenhätää. Esimerkkinä vaikka naapurin metelöinti. Eihän sitä 112:een tohdi soittaa, kun jollain voi olla oikeasti hätä ja tarvita juuri sen slotin jonka on itse viemässä puhelullaan. Sitten voisi soittaa 116 115 ja sinne kertoa että ”Sitte kun kerkeette nii laittakaa jotain kyttiä rullaamaan tosta naapurin ohi niin että saa ihmiset nukkua”.
Eli minun puolestani tällainen numero olisi erinomaisen hyvä, kunhan ihmisille saadaan iskostettua se, kumpaan numeroon tulee missäkin tilanteessa soittaa. Joku kampanja ja tarroja jakoon -meininki voisi olla ihan hyväksi.
Muuten, miksi juuri 116115? Miksei jotain lyhyttä ja ytimekästä kuten 114 tai 199?