Näin raportoit bugista, tavis

Oh­jel­mis­to­vir­heet eli bu­git ovat usein är­syt­tä­viä. Löy­tä­mäs­tään bu­gis­ta kan­nat­taa ker­toa seik­ka­pe­räi­ses­ti oh­jel­man te­ki­jäl­le, jot­ta vi­ka voi­daan kor­ja­ta.

Kuva: gotsumbeers: Broken Computer- Day 273. c nd 2.0

Jokaiselle on varmasti joskus käynyt niin, että työpöytä- tai websovellus ”sekoaa” kesken käytön: ruudulle hyppii kryptisiä virheilmoituksia, toiminto aiheuttaa väärän lopputuloksen, ohjelma kaatuu vieden tallentamattomat työt mennessään… Käyttäjän kiusaajana on tällöin bugi eli ohjelmointivirhe.

Olen huomannut, että bugin osuessa omalle kohdalle suurin osa ihmisistä hakkaa päätä seinään, ja aloittaa alusta toivoen parempaa lopputulosta. Toiset taas kysyvät kaverilta apua, ja jos sekään ei auta, ottavat yhteyttä yrityksensä IT-tukeen tai ohjelmiston valmistajaan.

Havaitut ongelmat kannattaa aina raportoida eteenpäin, jotta ohjelmiston kehittäjä voi ne ratkaista. Yleensä oikea osoite on ohjelmiston valmistaja, mutta töissä on kannattavampaa lähestyä omaa IT-tukea. Yhteydenotto kannattaa tehdä kirjallisesti (eli sähköpostitse) ja huolella. Ohjelmiston kehittäjät eivät näet ole selvänäkijöitä tai velhoja, vaan tarvitsevat runsaasti tietoa voidakseen paikantaa ja korjata vian. ”Tää ei toimi”, ”Siihen tuli joku ilmoitus” ja ”Korjaa toi” -tyyppiset viestit kirvoittavat − vastaanottajan mielentilasta riippuen − joko ilkeämielistä naurua tai ärräpäitä.

Bugi-ilmoituksesta pitäisi selvitä neljä asiaa:

  1. Käyttöympäristö: Millä laitteella1 ongelma tapahtui? Mikä käyttöjärjestelmä2 siinä on? Mikä versio3 ohjelmistosta on käytössä?
  2. Toisto-ohjeet: Seikkaperäinen vaiheittainen kuvaus siitä mitä teit, ennen kuin ongelma ilmeni.
  3. Lopputulos: Mitä tapahtui edellisten vaiheiden tekemisen jälkeen? Virheilmoitusten sisältö kannattaa kertoa sanatarkasti. Myös kuvakaappaus havainnollistaa usein tilannetta.
  4. Haluttu lopputulos: Mitä olisi pitänyt tapahtua?

Esimerkiksi4:

Hei.

Yritin tänään avata CSV-muotoista tiedostoa Microsoft Office 2010 Excelillä. Käytössäni on pöytäkone, jossa on suomenkielinen Windows 7. Taulukko avautuu kyllä, mutta koko rivin sisältö on aina kunkin rivin ensimmäisessä solussa. Rivin sisällön pitäisi jakautua usealle sarakkeelle. Tiedostoa käsitellessä ei tule virheilmoituksia.

Ystävällisin terveisin,
Erkki Esimerkki

Vastaanottaja käsittelee viestisi, ja arvioi korjaustarpeen. Tyypillisesti bugin status voidaan jakaa johonkin seuraavista lokeroista:

  • Korjattava: Ohjelmiston kehittäjä on tunnistanut vian ja aikoo korjata sen5.
  • Toimii suunnitellusti: Olet ymmärtänyt jonkin toiminnon väärin, eli saavuttamasi lopputulos on oikea.
  • Tarvitaan lisätietoja: Viankuvaustasi täytyy tarkentaa, jotta ohjelmistokehittäjä voi paikallistaa virheen.
  • Ei voida toistaa: Virhettä ei pystytty toistamaan ohjeittesi mukaan. Tällaisia vikoja on hankala korjata, ja ne saattavat jopa olla lähtöisin muualta kuin ohjelmistosta itsestään6.
  • Ei korjata: Kehittäjä ei näe korjaamista järkeväksi. Se saattaa esimerkiksi esiintyä vain vanhentuneessa versiossa, tai koskea vain marginaalista osaa käyttäjistä.

Kannattaa myös varautua siihen, että joudut vastailemaan erilaisiin jatkokysymyksiin, jotta virhe voidaan paikallistaa. Paikallistaminen − saatikka sitten virheen korjaaminen7 − saattaakin sitten kestää, eikä hoputus yleensä auta. Henkeä ei siis kannata varsinaisesti pidätellä.

Parhaassa tapauksessa bugi kuitenkin ennen pitkää korjataan, ja loppukäyttäjän − sinun − elämäsi helpottuu. Turhaa ajanhukkaa virheiden ilmoittaminen siis ei ole, mutta huolellinen siinä kannattaa olla.


1) Yrityksen IT-tuki arvostaa koneen laitenimeä, muuten riittää laitteen tyyppi (kannettava, tabletti, kännykkä, pöytäkone).
2) Kannattaa olla niin tarkka kuin osaa.
3) Myös ohjelmiston kieli on hyvä mainita, jos ohjelmistosta on useita kieliversioita.
4) Tässä tietoja on vielä suppeahkosti. Enemmänkin kannattaisi kertoa, jotta välttyisi jatkokysymyksiltä.
5) Korjaus tulee ennen pitkää. Toiminnan kannalta kriittiset bugit korjataan nopeammin kuin marginaalista käyttäjäryhmää haittaavat pikkuongelmat.
6) Esim. viallisesta laitteistosta.
7) Hiukankin ”ammattimaisemmissa” ohjelmistoissa muutoksia ei tehdä sormia napsauttamalla, vaan ne vaativat varsinaisen koodailun lisäksi mm. testausta ja erilaisia hyväksyntöjä.

Miksu ja EV-videovuokraamon kirous

Mik­sun (ni­mi muu­tet­tu) vii­kon­lo­pun pi­la­si keh­no ko­ke­mus Eli­sa Viih­tees­tä: Elo­ku­va jäi kat­so­mat­ta Eli­san ka­pa­si­teet­ti­on­gel­mien ta­kia, ei­kä asia­kas­pal­ve­lu­ko­ke­mus­kaan ol­lut pa­ras mah­dol­li­nen.

Ku­va: Ri­ku Es­ke­li­nen: Kau­ko – Vi­ri­tys­ku­va. c ba 3.0

Kerron todellisen4 tarinan todellisesta henkilöstä, jonka nimellä ei ole merkitystä, mutta kutsuttakoon häntä selvyyden vuoksi Miksuksi1. Miksulla on kotiinsa tilattuna Elisa Viihde kaapelimodeemissa, ja hän maksaa palvelustaan 39 euroa 90 senttiä kuukausittain. Hinnalla saa muun muassa Internet-yhteyden 100Mbps/5Mbps -nopeudella.

Eräänä lauantai-iltana11 Miksu päätti viihdyttää itseään katsomalla elokuvan. Koska hänen Elisa Viihteensä sisältää markkinointimateriaalin mukaan digitaalisen videovuokraamon, jonka ”[v]alikoimassa on sekä uutuuselokuvia että klassikoita – ja kattavin valikoima tarjolla olevia kotimaisia elokuvia”, hän päättää selata sen tarjontaa. Pian hän – trailereita katseltuaan – löytääkin mieleisensä elokuvan, vieläpä HD-tasoisena.

Kuuden euron hinta hiukan hirvittää, mutta onhan Miksulla muutama ”vapaalippu” videovuokraamoon. Siispä 100 % alennus käyttöön, ja oma.elisa.fi:stä luntattua PIN1-koodia digiboksiin näpyttelemään. Jes! Helppoa ja mukavaa. Leffa lähtee pyörim… mitä?!

Jo elokuvan tuottajien ja julkaisijoiden tunnuksia katsellessa kuva ja pätkivät, ja Miksulla on vahva arvaus miksi: tiedonsiirtonopeus ei riitä HD-materiaalin siirtoon Internetistä Miksun harmaaseen Netgem-digiboksiin, vaikka boksi yrittääkin kaikkensa puskuroidakseen tarpeeksi dataa vaatimattomaan välimuistiinsa. Kun ei pysty, niin ei pysty.

”Onko vika minussa, digiboksissa, lähiverkossani, modeemissa vai Elisan verkossa?” Miksu pohtii. Miksu on kuitenkin – ainakin omasta mielestään – fiksu kaveri, varsinkin tietotekniikan saralla. Hänen lähiverkkonsakin on näin ollen varsin laadukas. Digiboksi ja kaapelimodeemi ovat Elisan laitteita, mutta Miksu on nähnyt niiden toimivan paremminkin. Varmuuden vuoksi Miksu uudelleenkäynnistää digiboksinsa ja modeeminsa, ja varmistaa, ettei reititinkään ole tukossa. Ei auta. Todella suurella todennäköisyydellä ongelma liittyykin siis Elisan tarjoamaan Internet-yhteyteen tai videovuokraamoon itseensä.

Miksu testaa yhteytensä nopeuden suositulla speedtest.net -palvelulla, joka antaakin karuja lukemia: Nopeus Internetistä Miksun työpöytäkoneelle ei ole suinkaan mainostettu sata megabittiä sekunnissa, vaan juuri ja juuri kymmenesosa siitä. Hän epäilee, ettei 10 Mbps -nopeus riitä HD-tasoisen elokuvan siirtoon. Elokuvanhimo on kova, ja popkornitkin valmiina, joten Miksu on valmis kokeilemaan toista tapaa: vuokraamalla SD-tasoisen2 version samasta elokuvasta ei ehkä saisi kaikkea irti hänen kotiteatteristaan, mutta näkisipä sentään elokuvan. Viimeinen vapaalippu kuluu, elokuva tulee vuokratuksi ja Play-nappi painuu pohjaan.

Elokuvan alkutunnukset pyörivät, äänet kuuluvat, ja Miksu ottaa hyvän löhöasennon sohvallaan. Elokuva vaikuttaa hauskalta. Sitten ääni pätkäisee. Hetken päästä kuva jähmettyy sekunneiksi, ja äänet katoavat. Ääntä ja liikettä tapahtuu sen jälkeen vain sohvan puolella Miksun repiessä hiuksiaan ja kiroillessaan kovaan ääneen. Mielessä käy jopa elokuvan lataaminen The Pirate Baystä3, mutta Miksu tyytyy digiboksille sadatteluun ja telkkarin sulkemiseen. Viikonloppu − kuten myös nyt jo jäähtynyt popkornikeko − on pilalla.

Maanantaina, Elisan puhelinasiakaspalvelun viikonloppuvapaaltaan auetessa, Miksu soittaa hänelle entuudestaan valitettavan tuttuun 050 950 500 -numeroon. Viitisen minuuttia kuluu jonotusmusiikkia kuunnellessa, jonka jälkeen nuoren kuuloinen ääni vastaa: ”Elisa asiakaspalvelu, miten voin auttaa?”. Miksun esitettyä asiansa ja turhautumisensa, asiakaspalvelija pahoittelee asiaa ja tarjoaa lohdutukseksi kahta uutta − kolme kuukautta voimassaolevaa − vapaalippua Viihteen videovuokraamoon. Miksu pohtii ääneen, miten voisi oikein käyttää hyvityksen, kun kerran videovuokraamo ei toimi. Tämä kysymys jää ilmaan leijumaan asiakaspalveluhenkilön siirtyessä jo seuraavaan asiaan.

Seuraavana asiakaspalveluhenkilö haluaa tietää lisää ongelman tyypistä. Miksu kertoo juurta jaksain5, että Internet-yhteys on varsinkin viikonloppuisin ja iltaisin paljon hitaampi kuin se 100 megabittiä sekunnissa, jolla palvelua hänelle aikoinaan kaupiteltiin. Hän kertoo epäilevänsä, että syynä ovat Elisan kapasiteettiongelmat alueella − toisin sanoen jossain kohtaa Elisan kaapeleita yhteys on niin paljon ylibuukattu6, ettei operaattori pysty tarjoamaan palvelua kohtuullisella laadulla. Sympaattinen asiakaspalvelija lupaa kirjata asiasta vikailmoituksen, ja kertoo operaattorin kertovan tekstiviesteitse, kun ongelma on korjattu.

Miksun epäilykset saivat siis vahvistuksen: Elisan verkko on liian ruuhkainen. Enempää ei asiakaspalvelija osaa auttaa eikä Miksu vaatia, joten puhelu päätetään kiitoksiin ja heippoihin. Puhelun jälkeen Miksu ei ole oikeastaan yhtään viisaampi kuin ennen puhelua, mutta ainakin Elisa on nyt tietoinen ongelmasta. ”Laiha lohtu”, hän toteaa.

Parikymmentä minuuttia puhelusta Miksun puhelin soi, ja näytöllä loistaa 09-alkuinen numero. Soittaja on − kuten arvata saattaa − Elisan asiakaspalvelija, todennäköisesti vieläpä sama henkilö jonka kanssa Miksu aiemmin puhui. Asiakaspalvelija kertoo, että kerrottuaan asiasta eteenpäin hän oli saanut tietää, ettei kyseessä ole oikeastaan vika ensinkään: eihän mikään laite fyysisesti ole rikki. Sen sijaan Miksun alueella oleva häiriö on operaattorilla tiedossa, ja siihen on suunniteltu parannusta ensi vuodelle. Tarkempaa aika-arviota ei soittaja osannut kertoa.

Miksun tekisi mieli sanoa kaikenlaista, mutta koska hän on tullut siihen johtopäätökseen, ettei asiakaspalvelijalla ole mahdollisuuksia häntä tämän pidemmälle auttaa, tyytyy hän kiittämään asiakaspalvelijaa edes näistä tiedonrippeistä.

”Miten niin ei ole vika, vaan häiriö?” Miksu aiheellisesti pohtii puhelun jälkeen. Kuluttajan näkökulmasta ei ole merkitystä, toimiiko palvelu huonosti siksi, että Elisalla ei ole tarpeeksi paksua bittiletkua, vaiko siksi, että Videovuokraamokone on ratkennut liitoksistaan. Kun ei toimi, niin ei toimi.

Toinen mieltä kalvava asia on epämääräinen korjausaikataulu. Mahtaako vika korjaantua heti tammikuun alussa, vai kenties vasta vuoden päästä? Mitä käy hänen saamilleen ”leffalipuille”? Pitäisikö hänen soittaa Elisalle ja reklamoida laskustaan − näin hän on joutunut aiemmin toimimaan niin ikään Elisan kapasiteettiongelmien tähden − vai odotella josko asia korjaantuisi itsellään?

Kuin kirsikkana kakun päällä7 Elisan automaatti lähettää tekstiviestin, jossa Miksua pyydetään arvioimaan saamansa palvelun laatua. Kovin mairittelevia arvioita ei Elisa suoriutumisestaan saanut, vaikkei syy tämän nimenomaisen asiakaspalvelijan ollutkaan.

Pitäisikö Miksun sitten vaihtaa operaattoria − onhan hänen Viihteensä määräaikaisuuskin jo päättynyt? Ehkä kannattaisi, mutta hän ei halua palata takaisin ADSL-laajakaistaan eikä varsinkaan hankkia kotiinsa mitään mobiilia laajakaistaa. Jos kaapelissa haluaa pysyä, on operaattorina väkisinkin Elisa, ja sen tarjonnasta Viihde on selvästi hinta/laatu -suhteeltaan paras.

Mutta vaikka kaapelissa olisikin kilpailua, ei Miksu vaihtaisi siltikään. Seurattuaan muiden Internet-operaattorien toimintaa niin palvelullisella kuin eettiselläkin kentällä hän on saanut huomata Elisan olevan ”laadullisine poikkeamineenkin” kilpailijoita valovuosia8 edellä. Se ei tietenkään oikeuta Elisaa kohtelemaan maksavia asiakkaitaan kuin roskaa, ja Miksu odottaakin, että operaattori hoitaa tämänkin ongelman pikaisesti kuntoon.

Miksun kaltaiset, teknistä tuntemusta omaavat9 ”hankalat asiakkaat” ovat Elisalle tärkeitä, sillä he ovat niitä ihmisiä, joiden hihoihin sukulaiset, ystävät ja välillä puolitututkin takertuvat halutessaan tietää ”mimmonen netti mun pitäis tilata ja mistä”. Jos vastauksen halutaan olevan ”Ota Elisa Viihde, se mullakin on ja on tosi hyvä”, ei tämän kertomuksen mukaista tapahtumaketjua pitäisi päästä tapahtumaan.

Joten Elisa, pidä miksut tyytyväisinä tekemällä Viihteestä kunnolla toimiva. Panostus maksaa itsensä varmasti10 takaisin.


1) Nimen valitsin päänsisäisellä pseudosatunnaisuusgeneraattorilla. En tietääkseni tunne ketään Mika-Anteroa tai muitakaan, jolla tuollainen lempi- tai varsinainen nimi voisi olla. Jos olet Miksu, ja tuntuu pahalta, ota yhteyttä niin keksin uuden nimen.
2) Vastaa kuvanlaadultaan karkeasti DVD-tasoista elokuvaa, siinä missä HD-elokuva vastaa Bluray-tasoa.
3) TPB:n ”eston” Miksu kiersi samana päivänä kun se tuli voimaan, ihan vain kiusallaan.
4) Tarinankerronnallisista syistä olen muuttanut muutamia pikkuseikkoja. Esimerkiksi Miksu ei oikeasti lämmittänyt popkorneja.
5) Vai ”juurta jaksaen”?
6) Esimerkiksi lentoliikenteen ylibuukkaukseen vertaaminen on ihan hyvä, mutta harhaanjohtava esimerkki. Paremmin tilannetta kuvaisi tilanne, jossa lentoyhtiö ei kieltäytyisi ottamasta 200-paikkaiseen koneeseensa kaikkia 2000 matkustajaa, vaan tarjoaisi kullekin matkustajalle kymmenesosan levyisen siivun maksamastaan penkistä.
7) Tämä on sarkastinen kielikuva.
8) Valovuosihan − kuten hyvin tiedämme − on matkan mitta.
9) Vihaan omata-sanaa mutten tähän keksinyt parempaakaan tapaa ilmaista itseäni.
10) Nyt kun joku Elisan iso kiho vakuuttui tästä tekstistä, niin kerrottakoon, etten nyt aivan sataprosenttisen varma voi olla. Mutta semmonen kutina on kuitenkin. 
11) Kokeilen tässä kirjoituksessa rytmittämistä lihavoinnilla. Omaan silmääni se vaikuttaa hyvältä, mutta voi muiden mielestä olla vain haitaksi. Jos rasittaa lukea (mutta jostain syystä luit tämän!), kerro asiasta kommenteissa.

Joomla 1.7.3 ja valikkokatastrofi

Kuva: Broken Glass Swoosh,
davetoaster; CC-BY-2.0

Käytän Joomla-julkaisujärjestelmää monilla hallitsemillani verkkosivuilla. Ohjelmiston uusimpaan vakaaseen 1.7 -sarjaan julkaistiin tietoturvapäivitys, joka nosti versionumeron 1.7.3:een. Asennus aiheutti kuitenkin harmaita hiuksia.
Tällaiset perus-Joomla-päivitykset ovat yleensä melko simppeleitä asentaa: päivityspaketti koneelle, paketin purku ja vanhojen tiedostojen korvaus paketin tiedostoilla palvelimella. Tämäkin päivitys vaikutti ensi-istumalta toimivan kunnolla, mutta lähempi tarkastelu paljasti melkoisen ongelman.

Valikkomoduulit näyttivät mitä sattuu: sivusto näytti välillä muun kuin nykyisen sivun valikkorivin alavalikoita, ja toisinaan jätti alivalikot tyystin näyttämättä. Ajattelin, että jostain syystä päivitys on muuttanut jotain valikkomoduulien oletusasetusta, ja aikani räknättyäni valikoita tulin siihen lopputulokseen, että vika ei ole valikkomoduulien asetuksissa.

Ehkäpä sivupohjassa on tapahtunut jotain, ja valikot siksi näyttävät väärältä? Ei, sama ongelma toistui jokaisella yrittämälläni pohjalla. Myöskään valikkomoduulin sijoittelun vaihtaminen ei ongelmaa korjannut.

Tällä asetuksella valikot lähtivät
toimimaan.

Kuva: Kuvakaappaus Joomla-hallinta-
paneelistani. Klikkaa suurentaaksesi.

Aikani sekalaisia valintoja kokeiltuani huomasin kuitenkin, että aina silloin tällöin tehdessäni jotain muutosta valikkojen jumi vaihtaa muotoaan. Mutta eihän tämän pitäisi olla välimuistiasia, valikoiden välimuistitushan on pois käytöstä.

Kokeeksi otin sivuston asetuksista globaalin välimuistin pois käytöstä, ja katso: valikot ryhtyivät jälleen yhteistyöhön. Huono ratkaisu pitkällä tähtäimellä, mutta ainakin sivustot toimivat järkevästi.

Mikäli olet törmännyt tähän samaan ongelmaan, kerro ihmeessä kommenteissa asiasta ja siitä, miten valikkosekamelskan ratkaisit.

IT-viikko: OP-pankin viat johtuivat Tiedon konesalista

Kuvakaappaus/ op.fi

Kirjoitin eilen OP-Pohjolan häiriöstä, ja epäilemästäni vian aiheuttajasta. Tänään IT-viikko uutisoi, että vika todellakin oli Tiedon järjestelmissä:

OP-Pohjolan järjestelmävika on paikallistettu. Vika johtuu Tiedon konesalista ja sen tietoliikenteestä.
Finanssikonserni on ostanut käyttöpalvelut tietotekniikkatalo Tiedolta. Yhtiöillä on yhteisyritys Finanssidata. Tiedon konesaleissa pyörivät OP-Pohjolan järjestelmät.

Vika saatiin korjattua tänään aamuyöstä, ja OP-Pohjolan tietohallintojohtaja Marco Halén kertoo IT-viikon jutussa, että OP-Pohjola tulee vaatimaan Tiedolta korvauksia asiaan liittyen. Halén kertoi jutussa, että:

Palvelun luonteesta johtuen järjestelmä on rakennettu niin, että palvelut pyörivät kahdessa konesalissa. Jostain syystä konesalien välinen tietoliikenne ei toiminut.

IT-viikon uutisointi ei anna kovinkaan tarkkaa kuvaa itse viasta, mutta Osuuspankin verkkosivujen tiedotteessa sen sijaan kerrotaan yllättävän tarkasti tilanteesta:

Häiriön syy oli poikkeuksellinen virhetilanne konesalissa. Häiriön syytä ei vielä ole kyetty täysin selvittämään. Todennäköisin syy tällä hetkellä näyttää olevan verkon kytkin, joka on asetettu (konfiguroitu) väärin. Verkon kytkin jakaa verkon liikennettä. Jos se ei toimi, tieto ei liiku verkossa.

Myös yllättäen, ja toisin kuin arvelin eilisessä kirjoituksessani, OP osoittaa julkisesti syyttävällä sormellaan Tietoa:

Kuka vastaa verkon toiminnasta?
Tieto Finlandilla on vastuu OP-Pohjolan tietoverkon rakentamisesta, toiminnasta ja mahdollisten virheiden korjaamisesta.

Tiedon logo/
Tieto

Hieman jää mietityttämään tämä kaksi konesalia -skenaario. Voisiko olla niin, että OP-Pohjola halusi – kuten voisi ajatella järkevää olevan – palvelunsa kahdennettua niin, että vaikka toinen sali katoaisi verkosta (tai yhteys toisesta toiseen katkeaisi), homma pelittäisi. Sitten Tieto on toteuttanut homman niin, että eri komponentit on jaettu eri konesaleihin ilman minkäänlaista tämän tason replikointia. Paperilla kaikki näyttää hyvältä, tyyliin ”uu jeah kaks konesalia”, mutta kun jotain räjähtää, mikään ei toimi.

Tällaista skenaariota voisi verrata siihen, että halutaan kahden levyn RAID-1¹, mutta todellisuudessa asetetaankin RAID-0¹. Tällöin voidaan vastata kyselyihin ”Onko siinä nyt se RAID?” kirkkain silmin: ”joo joo”. Sitten kun toinen levy poksahtaa, on kaikki rikki ja hajalla, vaikka niin ei pitänyt käydä.

Mainittakoon vielä, etten todellakaan tunne OP-Pohjolan järjestelmiä, ja heitin edellä vain tällaisenkin ajatuksen ilmaan.

Openclipart

En tiedä, mikä saa ”kaikki” suomalaiset suuret yritykset ja yhteisöt hankkimaan palvelunsa Tiedolta. Olisiko niin, että Suomessa on liian vähän kilpailua? Sitten kun yritykset pyrkivät ulkoistamaan kaiken mahdollisen, varsinkin IT:n puolella, tulokset ovat yleensä mitä ovat, sillä syvällinen tuntemus järjestelmiin puuttuu.

Mielestäni tällaisissa yhteiskunnan kannalta melko tärkeissäkin järjestelmissä ei kannattaisi ylipäänsä lähteä sille tielle, että yritetään ulkoistamalla hakea säästöjä, sillä kuten tämäkin esimerkki opettaa, ne säästöt ovat vain väliaikaisia. Kun hommia tehtäisiin ”ihan itte”, alusta loppuun, luotaisiin suomalaiselle IT-alalle lisää työpaikkoja, mikä on melko kestävää kehitystä mielestäni. Enkä minäkään pahakseni pistäisi, vaikka töitä tältä alalta saisinkin.


1) Lisätietoa RAID:ista, Wikipedia

OP ja Pohjola nurin, mikä mättää?

Kuvakaappaus/ op.fi

Mediassa on tänään uutisoitu [Iltalehti.fi; IT-viikko] OP-Pohjolan verkon kaatumisesta, joka kaatoi Osuuspankin ja Pohjolan verkkosivut, esti korttiostot ja jopa sulki osan konttoreista. Tätä kirjoitettaessa ei ole vielä julkisuudessa selvää, mikä tarkalleen ottaen on rikki, miksi ja milloin se saadaan korjattua.

Kuitenkin IT-viikon jutun kommenteissa esitetään syylliseksi Tietoa, joka on tässäkin blogissa useampaan otteeseen esiintynyt erinäisten teknisten ongelmiensa tähden.

Kun Suomessa tietojärjestelmien kanssa tapahtuu ”jotain legendaarista”, on yleensä arvattavissa että tavalla tai toisella Tiedolla, entisellä TietoEnatorilla, on sormensa pelissä. Näin oli mm. Sampo Pankin verkkosivu-uudistuksessa, sähköisessä äänestämisessä, yhteishaun kouluta.fi:ssä, ja seurakuntavaalien tulospalvelussa.

Tiedon logo/
Tieto

En nyt sano, että viat olisivat välttämättä joka kerta johtuneet nimenomaan Tiedosta – sillä toteuttaahan isoja kokonaisuuksia useampi taho kukin omalta osaltaan – mutta sellaisenkin johtopäätöksen voisi joku vetää, ettei Tiedon mukana häärääminen ainakaan paranna palvelun tai muun toteutuksen toimivuutta.

Julkisuudessa syyllistä saadaan tämän suhteen todennäköisesti kuitenkin turhaan etsiä, sillä OP-Pohjola tai vian aiheuttaja – olkoon kuka tahansa – ei siitä millään lailla hyödy. Sen sijaan OP-Pohjolan norsunluutorneissa varmasti ollaan hyvinkin perillä siitä, mitä kulissien takana tapahtuu.

(Openclipart)

Asian selventämiseksi täytyy siis ryhtyä tekemään salapoliisityötä. Kuvittelisin, että tässä taustalla on nimenomaan ongelma verkkosivuihin ja/tai verkkoyhteyksiin liittyvässä toteutuksessa. Op.fi antaa IP-osoitteeksi 157.124.22.23 ja pohjola.fi 157.124.22.32. Whois-tietojen mukaan IP-alue 157.124.0.0-157.124.255.255 kuuluu OP-Pohjola Group Central Cooperativelle, ja mnt-by (maintained by, hallitsija)-kentässä lukee TE-ENERGY-NOC, jossa TE viittaa Tiedon edelliseen TietoEnator-nimeen. Eli kyllä, jollain tavalla tässäkin Tiedolla on osansa.

Tiedon verkkosivuilla on myös oma casensa OP-Pohjolalle (englanniksi). Case liittyy muutaman viikon takaiseen migraatioon, joka ei silloin aiheuttanut muutaman tunnin odotettua katkosta pidempää häiriötä. Voisiko olla, että jokin tuossa on mennyt pahemman kerran pieleen näyttäytyen vasta nyt? Todennäköisesti.

Tieto on muuten ollut toteuttamassa keissiensä mukaan myös mm. Automatian (Otto-automaatit), If-vakuutusyhtiön ja Nordean IT-ratkaisuja. Saa nähdä, milloin niiden ”kaikki” on nurin ja kuka silloin on vastuussa vioista.


Disclaimer: Haluan tässä korostaa vielä, ettei minulla ole mitään vedenpitäviä todisteita Tietoa vastaan tässä asiassa, vaan esitän oman valistuneen arvaukseni asiaan. Jos jokin asia on mielestäsi väärin tai olet mielestäsi muuten enemmän oikeassa, oikaise toki asiaa kommenteissa niin korjaan tekstiä sen mukaan. Myös muutenkin sydäntään saa purkaa kommentteihin, kuten aina.