Miksi suojaamattoman WLAN:in käyttö pitäisi sallia

Posted onLeave a comment

Oikeuden päätöksen mukaan on laitonta käyttää ”naapurin wlania” eli suojaamatonta langatonta verkkoa, joka sattuu kuulumaan omalle käyttöalueelle. Ymmärrän, että suojatun WLAN:in käyttö ilman lupaa pitäisi kieltää, mutta suojaamattoman yhteyden käytön kieltäminen ei vain omaan maalaisjärkeeni mahdu. Kerronpa vertauskuvallisesti, mitä tapahtuu.

A. Suojattu WLAN:

  1. Aapeli ei pääse Bertan pihaan, sillä portti on lukossa. Toki portin yli pääsisi, mutta se ei olisi hirveän laillista toimintaa enää. (Salattu yhteys)

B. Suojaamaton WLAN:

  1. Aapeli menee Bertan pihan – jota tässä yhteydessä siis ei ole aidattu – kautta Bertan talon ovelle (aloittaa yhdistämisen WLAN-verkkoon) ja koputtaa (lähettää DHCP-kyselyn).
  2. Bertta vastaa ”Sisään” (vastaa DHCP-kyselyyn verkon tiedoilla).
  3. Aapeli avaa oven ja menee sisään (ottaa verkon asetukset käyttöön).
  4. Keijo Keskusrikospoliisi tulee ja pidättää Aapelin sanoin ”Sinun olisi pitänyt tietää, että Bertta vastaa koputuksiin aina ’Sisään’, vaikka ei vieraita haluaisikaan. Tästä tuli nyt POLIISIASIA!”
  5. Aapeli istuu seuraavat 20 vuotta vankilassa miettimässä ”Mikä hel*etti tässä yhteiskunnassa on vikana?”.

Viikko Confickerin totaaliaktivoitumiseen

Posted onLeave a comment

It-viikko uutisoi tänään, että F-Securen Mikko Hyppösen mukaan tämän vuoden Windows-hittituotteen, Conficker-madon, aprillipäivänä (ke 1.4.) tapahtuvan aktivoitumisen vaikutuksia on vaikea arvioida.

Kun mato on saastuttanut koneita laajalti ympäri maailmaa, on saavutettu laskentateho ja Internet-kaistanleveys melko massiivinen, ja kun tuollaisia voimia halutaan käyttää rikollisiin tarkoituksiin, voi jokainen itse arvella millaista tuhoa sillä voidaan saada aikaan.

Mutta miksi aktivoida mato tiettyyn aikaan? Aivan kuin taustalla olisi jotain ennennäkemätöntä, ehkäpä jokin uudenlainen ennalta-arvaamaton hyökkäystaktiikka. Tähän kysymykseen saamme vastauksen varmasti viikon päästä.

Conficker-madolta suojautuminen on hyvin yksinkertaista, sillä mm. Ubuntu Linuxiin ei tuo(kaan) virus tartu. Nyt siis on hyvä aika pelata varman päälle ja lisäksi panostaa tulevaisuuteen: Linuxia lataukseen.

HTC Dream houkuttaa

Posted onLeave a comment

Viime aikoina on mieleni tehnyt Android-puhelinta, ja koska tarjonta sillä saralla on jokseenkin suppeaa, vaikuttaisi lupaavimmalta vaihtoehdolta HTC:n Dream Android-kehittäjäversiona, sillä sitä ei ole SIM-lukittu eikä sen firmwaren päivitys vaadi digitaalista allekirjoitusta. Näin ollen se olisi varsin hyvin muokattavissa.

Ominaisuuksia luurista löytyy mm. seuraavat (lähde: HTC):

  • Muistia 256M ROM, 128M RAM
  • Paino 158 grammaa, mitat: 11,77 cm × 5,58 cm × 1,71 cm
  • 3,2 ” kosketusnäyttö (tukee raudan puolesta multitouchia, Androidissa disabloituna), 320×480 pikseliä
  • HSDPA, GPRS, EDGE, Bluetooth 2.0, WLAN (802.11b/g)
  • Ohjaussauva ja 5-rivinen QWERTY-näppäimistö liukukannen alla
  • GPS, digitaalikompassi, liikesensorit
  • 3,2 megapikselin digikamera automaattisella tarkennuksella
  • Toistaa mm: AAC(+), AMR, MIDI, MP3, WMA, WMV, MPEG4, OGG
  • Muistikorttipaikka MicroSD:lle (SDHC?)

Rahaahan tuollainen vaatisi: Puhelin itsessään maksaisi 399 dollaria (n. 310 euroa) ja Android-kehittäjäksi rekisteröityminen – joka vaaditaan kehittäjäversion ostamiseksi – maksaa 15 dollaria (n. 11,50 euroa), eli hieman reilut 320 euroa tulisi maksettavaksi, mikä on mielestäni varsin kohtuullinen saatuun pakettiin nähden. Ongelmaksi tuollaisen hankkimiseen muodostuukin se, että puhelin on ostettava Google Checkoutin kautta, joka hyväksyy ainoastaan luottokortit maksuvälineinä.

Puhelin pitäisi siis melkein ostaa käytettynä jostain, mikä taas lisää riskejä kaupantekoon. Eikä maksaminen ilman luottokorttia tai PayPal-tiliä silloinkaan ihan mutkatonta ole.

Konqueror paras, Safarin sukulainen huonoin

Posted onLeave a comment

Testasin neljää erimoottorista selainta Futuresoftin uudella Peacekeeper-testillä ja standardeja testaavalla Acid3-testillä. Testien antamat pistemäärät on vain laskettu yhteen, eikä näin siis ihmeellisempiä painotuksia ole tehty. Versiot ovat ensimmäiset käteen sattuneet (Ubuntun pakettivarastoista, paitsi Opera, joka on Operan sivuilta ladattu).

Testi on tehty Ubuntu Linux 8.10:llä (Intrepid Ibex) tietokoneella, jossa on AMD Athlon XP 1900+ -suoritin ja 512 Mt muistia. Jos jokin olennainen selain tai moottori jäi mielestäsi testaamatta, kerro siitä vaikkapa kommenteissa.

1. Konqueror 4.2.0 (KHTML)

  • Acid3-pisteet: 83
  • Peacemaker-pisteet: 159
  • Yhteensä: 242

2. Opera 9.64 (Opera)

  • Acid3-pisteet: 83
  • Peacemaker-pisteet: 156
  • Yhteensä: 239

3. Firefox 3.0.7 (Gecko)

  • Acid3-pisteet: 71
  • Peacemaker-pisteet: 139
  • Yhteensä: 210

4. Arora 0.3 (QtWebKit)

  • Acid3-pisteet: 41
  • Peacemaker-pisteet: 93
  • Yhteensä: 134

Yllättävää oli, ettei Opera ole Konqueroria kuin kolme pistettä huonompi. Lisäksi Aroran huonompi tulos saattaa johtua siitä, ettei se ole vielä kovin kehittynyt selain, joskin ihan käytettävä sellaisenaan.

En kuitenkaan ole Firefoxista vaihtamassa vielä mihinkään, sillä arvostan selaimessa muutakin kuin nopeutta ja standardien noudattamista (vaikka nekin ovat tärkeitä), mutta Konquerorin käyttämistä vakituisena selaimena voisi joskus kokeilla.

Nikki jäi syytteettä

Posted onLeave a comment

IT-viikon uutisen mukaan valtakunnansyyttäjänvirasto jätti syyttämättä Matti Nikkiä liittyen hänen lapsiporno.info -sivustoonsa. Kyseessä on suurehko voitto Nikille ja hänen kritiikilleen Suomen nettisensuuria kohtaan.

Luultavasti KRP:llä ei enää riitä into pitää sivustoa estolistalla, vaikkakin vielä tällä hetkellä se estettynä on. Mielenkiintoista onkin, miten tilanne tulee kehittymään jatkossa. Matti Nikki kirjoittaa seuraavaa sivustollaan:

Mikäli syytettä ei tulisikaan, mitä kävisi estotoimille? Syyttämättäjättäminen todennäköisesti vaikuttaisi myös oikeusasiamiehen päätökseen koskien poliisin toimintaa, ja mahdollisesti myös rikosepäilyihin liittyen listan ylläpitoon.

Niin. Lähipäivinä (no ok, suomalaisen byrokratian tuntien lähiviikkoina ja -kuukausina) tullaan varmasti näkemään varsin mielenkiintoisia käänteitä ja kannanottoja. Toivoa sopii, että ne ylittäisivät uutiskynnyksen ja suomalaiset havahtuisivat yhä olemassaolevaan epäkohtaan.

Aika on sikäli erinomainen, että Suomessakin mietitään sensuurin laajentamista ”ei-toivottuun” materiaaliin, kuten nettipokeriin ja BitTorrent -trackereihin. Mutta nyt voimme vain odottaa tämän tarinan jatkoa ja toivottavasti loppuakin.