Selaimet testipenkissä: Chromium voittajaksi

Chromium vei muita selaimia 6-0 mm. suorituskykyisen
V8-JavaScript-moottorinsa ja monien prosessiensa ansiosta.

Kuva: Kuvakaappaus/ Chromium

Testasin vuonna 2009 muutamia selaimia, ja tuolloin Konquerorista, Operasta, Firefoxista ja Arorasta voittajaksi selviytyi Konqueror.

Tällä kertaa selainvalikoima oli eri, ja testin voitti Chromium repimällä jok’ikisestä testistä täydet pisteet.

Miten testattiin

Testissä käytettiin Ubuntu Linuxin versiota 11.04 seuraavanlaisessa kokoonpanossa:

  • Intel Core i5 650, 2×3,2 GHz, hypersäikeistys päällä
  • 4 Gt DDR3 (2×2Gt@1333MHz)
  • ATi Radeon HD 3450, fglxr käytössä, resoluutio 1152×864.

Selaimista valittiin ne versiot, jotka olivat tarjolla Ubuntun pakettivarastoissa, paitsi Operasta, josta käytettiin viimeisintä vakaata versiota, sillä Operaa ei löydy Ubuntun pakettivarastoista. Sulkeissa käytetty jäsennysmoottori versioineen.

  • Chromium 13.0.768.215 (WebKit 535.1)
  • Mozilla Firefox 6.0.1 (Gecko 6.0)
  • Opera 11.51 (Presto 2.9.168)
  • Midori 0.4.0 (WebKitGtk+ 1.3.13)

Testit

Selaimia testattiin kuudella testillä:

Edellämainittujen lisäksi testasin selainten laskentasuorituskykyä yksinkertaisella JavaScript-pätkällä, joka suoritti ”i++”:aa 10 sekunnin ajan. Tämä testi suoritettiin sekä yhdessä että neljässä välilehdessä samanaikaisesti.

Pisteytys

Koska testien pisteytys oli keskenään yhteensopimaton, annettiin kustakin testistä parhaan tuloksen saaneelle 4 pistettä, 2. parhaalle tulokselle 3 pistettä ja niin edelleen. Tasatuloksissa molemmille annettiin yhtä monta pistettä.

Tulokset

Sulkeissa olevat tulokset ovat testien antamia pistemääriä. Raakalaskennan tulos on miljoonaa laskutoimitusta kymmenessä sekunnissa.

Testi Chromium Firefox Opera Midori
V8 4 (10820) 3 (5100) 2 (4437) 1 (3922)
HTML5 4 (322) 3 (313) 1 (286) 2 (288)
ACID3 4 (100) 1 (97) 4 (100) 2 (99)
Peacekeeper 4 (11748) 2 (6514) 3 (9491) 1 (5771)
Raaka 1välil. 4 (105) 2 (70) 1 (59) 3 (72)
Raaka 4välil. 4 (206) 3 (86) 2 (58) 1 (N/A)
Yhteensä 24 14 13 10

Chromium oli jokaisessa testissä täysin omassa luokassaan (pl. ACID3, jossa se ja Opera saivat molemmat täydet pisteet), eikä varmasti vähiten sen kehittyneen V8-JavaScript-moottorinsa takia. Testin selaimista ainoana Chromium ajaa jokaista välilehteä omassa prosessissaan, minkä hyöty on parhaiten huomattavissa raakalaskennan tuloksista: kun molemmat ytimet olivat täydellä käytöllä, tulos oli liki kaksinkertainen.

Niin lähellä mutta kuitenkin niin kaukana: Midorilta jäi
ACID3 -testissä puuttumaan yksi ainoa piste.

Kuva: Kuvakaappaus/ Midori/ACID3

Muilla selaimilla oli enemmän tai vähemmän vaikeuksia, kun neljä välilehteä taisteli yhden prosessin resursseista. Itselleni käsittämättömästä syystä HTop-valvontatyökalu tosin ilmoitti Firefoxin käyttävän yhdellä prosessillaankin 120 prosenttia suorittimesta, siinä missä Midorin ja Operan suoritinkäyttö oli tasaista sataa prosenttia. Midorin tulos monella välilehdellä ei tosin ollut mielekäs, sillä Midori ei suostunut ajamaan kaikkia skriptejä samaan aikaan, vaan se suoritti niitä peräkkäin. Myös Firefox kärsi hieman siitä, että ajoaika ei pysynyt kymmenessä sekunnissa kaikilla välilehdillä, mutta heitot olivat vain joitakin sekunteja ja ne otettiin huomioon pisteytyksessä.

Positiivista oli huomata, että HTML5-tuki oli joka selaimessa – jopa vähemmäntunnetussa Midorissa – hyvällä tasolla. Täyteen 450 pisteeseen on joka selaimella kuitenkin vielä matkaa: vaikka paikalliset tietovarastot (localStorage ja kumppanit) ovatkin selaimissa hyvin tuettuna, esimerkiksi kaikkia input-tyyppejä ei taida vielä mikään selain täysin tukea.

HTML5-testissä Firefox sai pistemääräksi 313 pistettä, 9
vähemmän kuin tämänkin kisan voittanut Chromium mutta
huomattavasti enemmän kuin Opera tai Midori.

Kuva: Kuvakaappaus/ Firefox/ HTML5test

Tällaiset testit eivät tietenkään anna täydellistä kuvaa siitä, millainen selain on oikeassa käytössä. Varsinaisessa nettiselailussa myös käytön helppous ja selaimen muut toiminnot vaikuttavat luonnollisesti myös siihen, millaiselta selain vaikuttaa käyttäjälle. Varsinkin HTML5-tuen kehittyminen tulee varmasti vaikuttamaan vielä radikaalisti Internet-selailukokemukseemme.

Kuten vuonna 2009, myöskään nyt en ole valmis siirtymään ”parhaaseen” selaimeen vakioselain Firefoxistani. Tuliketun ja minun välille on vuosien aikana kehittynyt eräänlainen viha-rakkaussuhde¹: toisinaan ihailen sen välilehtiryhmiä ja laajaa lisäosavalikoimaa, toisinaan sitten kiroan ihmeellisiä bugeja JavaScript-moottorissa ja kaatumista kesken kaiken. Ehkä kaikki olisi paremmin, jos käyttäisin Chromiumia, mutta tässä asiassa minun täytyy vain kuunnella sydäntäni.

1) Tässä vaiheessa Firefox otti ja kaatui, eikä suostunut enää kaatumatta avaamaan artikkelia editoitavaksi, joten kirjoitin tämän postaukseni loppuun Chromiumilla. Ihan totta.

Konqueror paras, Safarin sukulainen huonoin

Testasin neljää erimoottorista selainta Futuresoftin uudella Peacekeeper-testillä ja standardeja testaavalla Acid3-testillä. Testien antamat pistemäärät on vain laskettu yhteen, eikä näin siis ihmeellisempiä painotuksia ole tehty. Versiot ovat ensimmäiset käteen sattuneet (Ubuntun pakettivarastoista, paitsi Opera, joka on Operan sivuilta ladattu).

Testi on tehty Ubuntu Linux 8.10:llä (Intrepid Ibex) tietokoneella, jossa on AMD Athlon XP 1900+ -suoritin ja 512 Mt muistia. Jos jokin olennainen selain tai moottori jäi mielestäsi testaamatta, kerro siitä vaikkapa kommenteissa.

1. Konqueror 4.2.0 (KHTML)

  • Acid3-pisteet: 83
  • Peacemaker-pisteet: 159
  • Yhteensä: 242

2. Opera 9.64 (Opera)

  • Acid3-pisteet: 83
  • Peacemaker-pisteet: 156
  • Yhteensä: 239

3. Firefox 3.0.7 (Gecko)

  • Acid3-pisteet: 71
  • Peacemaker-pisteet: 139
  • Yhteensä: 210

4. Arora 0.3 (QtWebKit)

  • Acid3-pisteet: 41
  • Peacemaker-pisteet: 93
  • Yhteensä: 134

Yllättävää oli, ettei Opera ole Konqueroria kuin kolme pistettä huonompi. Lisäksi Aroran huonompi tulos saattaa johtua siitä, ettei se ole vielä kovin kehittynyt selain, joskin ihan käytettävä sellaisenaan.

En kuitenkaan ole Firefoxista vaihtamassa vielä mihinkään, sillä arvostan selaimessa muutakin kuin nopeutta ja standardien noudattamista (vaikka nekin ovat tärkeitä), mutta Konquerorin käyttämistä vakituisena selaimena voisi joskus kokeilla.

EU pakottamassa selainvaihtoehtoja Windowsiin

EurActiv.com -sivuston artikkelin mukaan Euroopan komissio antoi amerikkalaiselle ohjelmistojätti Microsoftille aikaa maaliskuun puoleenväliin vastata komission suunnitelmaan pakottaa Microsoft tarjoamaan vaihtoehtoja oletusselaimeksi Internet Explorerin rinnalle Windows-käyttöjärjestelmässä.

Tilanne kuulostaa kyllä lupaavalta, mutta Microsoft joutuu kovan paikan eteen tätä ongelmaa selvittäessään. Ensinnäkin Microsoftin pitää kehittää järjestelmänsä sellaiseksi, että se toimii myös ilman Internet Explorer -selainta. Monet Windows-toiminnot, kuten Windows Update, eivät toimi kuin IE:llä, joten myös niissä on parannettavaa.

Suurin ongelma syntyy siitä, kun käyttäjälle pitäisi tarjota mahdollisuus valita haluamansa selain käyttöön. Millä käyttäjä lataa selaimen jos yhtään selainta ei tule mukana? Tällöin Microsoftin tai OEM-valmistajien pitäisi kehittää jonkinlainen valintajärjestelmä, joka mahdollistaisi halutun selaimen asentamisen käyttöjärjestelmään. Mutta mitkä selaimet pitäisi mukaan pakettiin änkeä? Ne jotka maksavat Microsoftille mukaanpääsystä? Suosituimmat? Kuka oikeastaan edes saa päättää alun selainvalikoimasta?

Toisaalta OEM-valmistajat voisivat änkeä pakettiin myös oman selaimensa, jolloin selainmerkkinat olisivat täynnä Dell Browsereita ja HP Browsereita (eli IE uudelleenbrändättynä) eikä kukaan voita mitään. Käyttäjä sen sijaan menee sekaisin ja web-ylläpitäjillä riittää työsarkaa niiden miljoonan IE7-kopion tunnistamiseksi ja käsittelemiseksi.

Tätä probleemaa saavat Redmondin dataleuat ja insinöörit mietiskellä, ja on mielenkiintoista nähdä, miten tämä ongelma ratkaistaan. Toivottavasti Firefox (ja muut) saavat vihdoin reilun aseman teknisesti surkeaan Internet Explorer -oletusselaimeen.

Lenten-korteista vastausta

Kirjoitin jokin aika sitten eräässä oppilaitoksessa käytettävistä Lentenin Reborn-korteista, ja tiedustelin tähän asiaan liittyvistä seikoista järjestelmistä vastaavalta, ja sain vastauksen. Valitettavasti ko. henkilö toivoi, ettei hänen vastauksiaan suoraan käytetä, joten referoin vastausta.

Hänen kantansa asiaan oli, että uudelleenkäynnistyksen kautta tietokoneet ovat luultavasti puhtaat, eikä suurempia toimenpiteitä näin ollen tarvita niin haittaohjelmien kuin päivitystenkään osalta.

Haittaohjelmien kohdalla olen samaa mieltä, jos tietokoneet todella käynnistettäisiin uudelleen ennen jokaista uutta käyttäjää. Näin ei valitettavasti kuitenkaan tapahdu – ehkä laiskuuden, ehkä tietämättömyyden takia. Tuntematta oppilaitosten politiikkaa siitä, miten opiskelijoita opetetaan käyttämään tietokoneita, en voi arvioida kummasta on kyse.

Kuitenkin päivitysten osalta järjestelmistä vastaavan kanta on hieman outo, sillä esimerkiksi vanhoissa Firefoxin versioissa oleva aukko mahdollistaa XSS-kikkailun. Luonnollisestikin käyttäjien pitää itse huolehtia siitä, ettei anna mitään luottamuksellisia tietoja, mutta tästä asiasta voisi mielestäni paremminkin tiedottaa esim. ATK-luokan seinällä.

Lenten Reborn – miksi ei?

Olin tänään tutustumassa erääseen peruskoulu-lukion atk-luokkaan, jossa monen muun koulun tapaan on käytössä taiwanilaisen Lentenin Reborn-PCI-kortit, eli tietokone palautuu alkuperäiseen tilaansa uudelleenkäynnistyksen yhteydessä. Tuollaisen ratkaisun avulla esim. kioskikoneista ei tarvitse huolehtia, sillä niihin mahdollisesti tarttuneet haitakkeet poistuvat uudelleenkäynnistyksen yhteydessä.

Vaikkakin järjestelmän päivittäminen pysyvästi on mahdollista, valitettavan usein näin ei tehdä, eikä tässäkään tapauksessa. Tietokone oli asetettu olemaan valittamatta päivityksistä, ja niinpä koneesta löytyikin Windows XP SP 2 ja Firefoxista vanha 2-sarjan versio. En ryhtynyt tilanteen sopimattomuuden takia tarkemmin järjestelmää analysoimaan, mutta en lähtisi noin konfiguroidulla koneella tekemään mitään nettiselausta ihmeellisempää. Eli en kirjautuisi mihinkään, en kirjoittaisi esim. blogiani ja vielä vähemmän liittäisin järjestelmään omaa massamuistiani (=muistitikkua/ulkoista kiintolevyä…).

Kun vielä järjestelmässä kaikki käyttävät samoja tunnuksia, on tietoturva ja yksityisyys käytännössä olemattomia. Edes niin yksinkertaista toimenpidettä kuin Firefoxin yksityisyystietojen automaattista poistoa ei ollut kytketty päälle, ja näinpä vielä selaimen sulkemisen jälkeenkin seuraavalla käyttäjällä on melko vapaa pääsy edellisen käyttäjän tietoihin (keksit, välimuistit, sivuhistoria…).

Ottanen yhteyttä kyseisen kunnan IT-osastoon ensi tilassa ja tiedustelen hieman noista tietoturva-aukoista. Vähintä mitä he voivat tehdä on ilmoittaa järjestelmän käyttäjille (käytännössä siis oppilaat ja opettajat) ymmärrettävällä suomen kielellä että käytännössä kaikki syötetyt salasanat voidaan kaapata, ja näin on saattanut jo tapahtua.

Jos minun mielipidettäni korjaustoimenpiteiksi kysyttäisiin, suosittelisin maksimaalista siirtymistä Linux-verkkoon. Linux-verkossa jokaisella käyttäjällä voi olla oma käyttäjätunnus ja NFS-verkkojaossa oma kotikansio ja yhteiskansio. Muutenkin oikeuksien hallinta olisi helppoa ja worst case scenariossa käyttäjä voisi vaarantaa vain oman turvallisuutensa. Luonnollisestikin tällöinkin täytyy palvelimien ja työasemien päivityksistä huolehtia, mutta nuo voi asettaa päivittymään automaattisesti.

Jos (ja kun, näin uskon) oppilaitokset ovat myyneet sielunsa Microsoftille, hieman lievempi toimenpide olisi tehdä jokaiselle käyttäjälle oma tunnus ja verkkojakoihin oma kotikansio, kuten tiedän monien pienempienkin yhteisöjen (kuten työpaikkani, Oriveden seurakunnan) tehneen.

Mutta joo, kunhan ehdin joskus kotiinikin niin voisi laittaa sähköpostia tuosta asiasta, kirjoitan tänne sitten lisää kun heiltä kommenttia saan.