Se on vuosi 2009 sitte

Koska nyt Suomessa vietetään jo vuotta 2009, lienee paikoillaan toivottaa niille raasuille, jotka tätä lukevat, hyvää ja menestyksekästä uutta vuotta.

Sitten katsaus tulevaan: Koitan piakkoin saada KServer Best Open Source 2008 -sivut jopa valmiiksi, kaikkien muiden projektien takia se ei nyt ihan aikataulussa ole.

Mitä sitten voidaan odottaa vuodelta 2009? Tietenkin paljon uusia ja kehittyneitä avoimen lähdekoodin ohjelmia. Heti huhtikuussa Ubuntusta julkaistaan (jos aikataulussa pysytään) Jaunty Jackalope -niminen 9.04-versio, joka on laskujeni mukaan jo 10. Ubuntu-julkaisu. Luultavasti KDE4:ään voidaan odottaa päivityksiä, ehkäpä jopa niin, että käytettävyys saataisiin jopa KDE3.5:n tasolle.

Suljetun lähdekoodin maailmasta mielenkiintoinen tapaus tulee olemaan Windows 7. Tuo Vistan kauneuspäivitys lienee yrityksille vihdoin se vaihdon paikka ikääntyvistä XP-järjestelmistä. Monet yritykset saattavat kylläkin vieläkin lykätä hankintoja (talouskriisi), mutta kuluttaja-asiakkaille Windows 7 taitaa olla huomattavasti mukavampi bonus kuin Vista. Ja toivon mukaan moni edes kokeilee avoimen lähdekoodin mahdollisuuksia – niin yritys- kuin kuluttajapuolella.

Mitä palvelimeeni tulee, en usko että vuosi 2009 tuo mitään mullistavaa tullessaan, sillä Suomen Puolustusvoimat haluavat viedä minut pois koneitteni luota heinäkuussa. Henkilökohtaisesti valmistunen tosin yo-datanomiksi keväällä, mutta aika näyttää mikä lopputulos asiassa viime kädessä on.

Veikkaanpa vielä villisti, että vuonna 2009 jokin avoimen lähdekoodin peli lyö itsensä läpi ryminällä. Ja ehkäpä Googlen Android-alusta kännyköissä alkaa saada jalansijaa, vaikkakaan sitä ei ihan 100 % avoimena voi pitää.

Mutta IT-maailmaa ajatellen vuosi 2009 taitaa maailmanlamasta huolimatta olla oikein antoisa. Toivokaamme siis myös sille menestystä.

KServer 2008 Best Open Source -palkinnot

Tämän kuun aikana julkaisen listan niistä avoimen lähdekoodin ohjelmista, jotka ovat ansainneet omassa kategoriassaan mielestäni kunniamaininnan. Kategorioita on kaikkiaan viisi: paras (opetus/viihde)peli, paras multimediasovellus, paras tietoturvasovellus, paras web-sovellus ja paras linux-jakelu. Kuten kaikkien suurten palkintojen kanssa, myös tässä kerrotaan ehdokkaat. Ne ovat:
The Battle of Wesnoth, SuperTuxKart, Foobillard, OpenArena, Mednafen.
Kaffeine, Amarok, MPlayer, TiMidity, GIMP.
UFW, Firestarter, AppArmor, SELinux, TrueCrypt.
PhpBB, Gallery2, Moodle, Joomla!, SMF.
Ubuntu, Debian, PCLOS, OpenSuse, Fedora.

Kaikissa on toki mahdollisuus mustaan hevoseen, joten ehdotuksia saa ihan oikeasti laittaa sähköpostilla tai kommenteissa. Varsinaiset voittajat julistetaan joskus joulun jälkeen suomeksi ja englanniksi, ja voittajaohjelmistojen kehittäjille kerrotaan toki myös erikseen kohtalostaan.

Sayonara, sähköinen äänestäminen

IT-viikko uutisoi tänään Oikeusministeriön lausunnon (pdf) sähköisestä äänestämisestä Helsingin hallinto-oikeudelle. Samassa yhteydessä oli myös Oikeusministeriön selvitys (pdf) samasta aiheesta, mutta jätin sen lukematta uskomattoman pituutensa ansiosta. Lausunto lisäksi vastaa kritiikkiin melko hyvin. Muutamaan lausunnon seikkaan haluan kuitenkin kiinnittää huomiota:

Testaajien havainnosta, joka koski äänestyskortin ennenaikaisesta poistamisesta johtuvaa äänestyksen keskeytymistä, ei seurannut toimenpiteitä.

Niin, mitäpä siitä jos äänestäjä ei voi tajuta että jokin meni vikaan. En tajua, miten vaalisalaisuutta olisi haitannut vaikka sekunnin-kahden ajan ruudun koko mitalla lukeva, vilkkuva ”VIRHE”-teksti (huomaa liki aidontuntuinen simulaatio!). Tällöin käyttäjä olisi varmaankin tajunnut, että jokin meni vikaan ja ehtisi sujuvasti sujauttaa kortin takaisin lukijaan ja yrittää uudelleen.

Myöskin paperikuitti äänestyksestä – vaikka ihan vaan siitä että se on suoritettu alusta loppuun – olisi mielestäni ollut paikallaan, Oikeusministeriö ei tässä ollut samoilla linjoilla:

Eduskunnan hyväksymään vaalilakiin ei – mm. vaalisalaisuuden säilymiseen liittyvistä syistä – sisällytetty säännöksiä paperitulosteen tai vastaavan antamisesta eikä äänestysjärjestelmässä siten pitänytkään olla tällaista toimintoa.

Varmasti vaalisalaisuus olisi tässäkin mennyt, mutta en vaan pysty tajuamaan että miten se mahtoi tapahtua. Jos joku keksii, niin antaa tulla palautetta vaan.

Merkintä siitä, että sähköinen äänestys on aloitettu — onkin käytännössä sellainen, että sen pystyy saamaan esille vain järjestelmän toimittaja.

Tällaisia ”merkintöjä” ei pitäisi olla, eikä järjestelmätoimittajalla (Tiedolla, entisellä TietoEnatorilla) muutenkaan pitäisi olla mitään pääsyä vaalituloksiin whatsoever. Myöskin herää kysymys, että mitähän muita vain Tiedon esiinkaivettavissaolevia tietoja järjestelmässä – eli Tiedon käsissä – mahtaa olla.

Voisiko Tieto halutessaan myydä vaikkapa listan jotakuta äänestäneistä tiedoista, joita ei ole vain OM:n saatavilla ts. jotka on piilotettu järjestelmään? Näistä ”bonustiedoista” emme voi – kiitos liikesalaisuutena toteutetun äänestysjärjestelmän – ikinä päästä täyteen varmuuteen.

Nämä seikat eivät tietenkään muuta sitä tosiasiaa, että koko homma olisi alunperinkin pitänyt toteuttaa avoimella lähdekoodilla, jotta jokaisella halukkaalla olisi oikeus auditoida järjestelmää mielinmäärin ilman salassapitovelvollisuuksia, kuten olen aiemminkin tässä blogissa kirjoittanut.