Nokialta DRM:töntä musiikkia

Käytän puhelimenani Nokian 5800XM:ia, joka on Nokian ensimmäinen Symbian-pohjainen kosketusnäyttöpuhelin. Puhelin on ollut itselläni reilun vuoden ja siitä löytyy kirjoituksia tästä blogista enemmänkin.

Olen käyttänyt jonkin verran puhelimen musiikkikauppaa, vaikkakin DRM-suojatut WMA-tiedostot ovat melkoista PITA:a. On kuitenkin käytännöllistä ladata kappaleita suoraan puhelimeen, kun hintakin on kohtuullinen: varsin usein jostain päin Internetiä tai maailmaa on saatavilla koodeja, jolla musiikkikaupan saldoa täyttää. Puhelimeni ei siis ole Comes with Music -tyyppiä.

Sain jokin aika sitten Nokialta seuraavanlaisen sähköpostin:

Nokia Musiikkikauppa siirtyy Ovi-palveluihin. Uuden nimen ja uudistetun ulkonäön ohella Ovi Musiikki (ennen Nokia Musiikkikauppa) siirtyy DRM-vapaisiin MP3-kappaleisiin, joita voit kuunnella PC:llä, Mac-tietokoneella ja millä tahansa kannettavalla musiikkisoittimella. Voit myös selailla, etsiä ja ladata musiikkia lähes millä tahansa selaimella – suoraan, ilman erillistä ohjelmistoa.

Lähetämme sinulle uuden sähköpostin Nokia Musiikkikaupan muuttuessa Ovi Musiikiksi. Varmistaaksemme saumattoman siirtymän toivomme, ettet tällä välin muuta Nokia Musiikkikauppa-tilisi tietoja kuten salasanaasi, sähköpostiosoitettasi tai matkapuhelinnumeroasi. Muutos ei vaadi sinulta mitään toimenpiteitä.

Hyvä uutinen on DRM-vapaus, eli että tiedostoja voi vapaasti siirrellä ja kuunnella valitsemallaan laitteella. Itse ainakin pidän siitä, että voin kuunnella musiikkia myös tietokoneillani, joissa kaikissa Linux rullaa ainoana käyttöjärjestelmänä.

Toivoa sopii, ettei Nokia pilaa nykyistä, varsin toimivaa musiikkikauppasovellusta S60v5:ssä jollain Ovi Kaupan tapaisella roskalla. Myöskin suuret odotukset on tällä selainpohjaisella musiikkikaupalla.

Luulen kuitenkin, että on liikaa vaadittu että Nokia antaisi ladata jo ostetut kappaleet uudelleen MP3-muodossa. Mutta aika näyttää kuinka muutos onnistuu.

Tämä on myös ennen kaikkea askel eteenpäin kohti verkkomusiikkikaupankäyntiä ilman keinotekoista DRM-puukotusta. Se, jos mikä, kehittää laillisia markkinoita. Tästä olisi monen muun musiikkikaupan syytä ottaa opiksi.

EU:lta lisää järjettömyyttä musiikin suoja-aikaan

IT-viikko uutisoi tänään että EU-parlamentin oikeudellisten asioiden valiokunta on hyväksynyt äänitteiden, eli musiikin, tekijänoikeuksien suoja-ajan nostamisen 50 vuodesta 95 vuoteen. Vaikka jutulla onkin vastustajansa, ei niin äänekästä kuluttajien oikeuksien puolustajaa taida löytyä, joka pystyisi tässä vaiheessa viheltämään pelin poikki.

Olen aiemmin blogissani väläytellyt ideaa 10 tai jopa 5 vuoden suoja-ajasta, enkä edelleenkään näe sitä mitenkään innovatiivisuutta rajoittavana. On lähinnä naurettavaa kasvattaa musiikin suoja-aikaa sitä mukaa kuin levytetty musiikki uhkaa tulla vapautetuksi tekijänoikeuksista. Uskon, että taas 40 vuoden päästä harkitaan 200 vuoden suojaa, ettei artisti vain pääse kärsimään.

Totuus on vain se, että hyvin harva populäärimusiikkia tuottava artisti pyörii kuvioissa edes sitä viittä vuotta, puhumattakaan kymmenestä. Toki muutavia ”eläviä legendoja” mahtuu joukkoon mukaan, mutta heidänkin 5-10 vuotta vanhat kappaleensa ovat varmastikin maksaneet itsensä jo takaisin.

En luonnollisestikaan halua ketään rikokseen yllyttää, mutta mielestäni kansalaistottelemattomuus on toisinaan hyvästä. Etenkin silloin, kun EU-setien ja Rahan keskinäiset sopimukset alkavat mennä överiksi.