Viikko Confickerin totaaliaktivoitumiseen

It-viikko uutisoi tänään, että F-Securen Mikko Hyppösen mukaan tämän vuoden Windows-hittituotteen, Conficker-madon, aprillipäivänä (ke 1.4.) tapahtuvan aktivoitumisen vaikutuksia on vaikea arvioida.

Kun mato on saastuttanut koneita laajalti ympäri maailmaa, on saavutettu laskentateho ja Internet-kaistanleveys melko massiivinen, ja kun tuollaisia voimia halutaan käyttää rikollisiin tarkoituksiin, voi jokainen itse arvella millaista tuhoa sillä voidaan saada aikaan.

Mutta miksi aktivoida mato tiettyyn aikaan? Aivan kuin taustalla olisi jotain ennennäkemätöntä, ehkäpä jokin uudenlainen ennalta-arvaamaton hyökkäystaktiikka. Tähän kysymykseen saamme vastauksen varmasti viikon päästä.

Conficker-madolta suojautuminen on hyvin yksinkertaista, sillä mm. Ubuntu Linuxiin ei tuo(kaan) virus tartu. Nyt siis on hyvä aika pelata varman päälle ja lisäksi panostaa tulevaisuuteen: Linuxia lataukseen.

Ubuntu-kuppi: First Impressions

Ubuntu-kahvikuppini tuli yllättävän nopeasti, ja jo torstaina hain sen postista. Paketointi ainakin oli asianmukaista, kuppia suojasi muovipakkauksen sisällä tiivis styrox-kuori.

Kuppi on normaalin kahvikupin kokoinen, ja kahvasta saa ihan tukevan otteen kiinni. Ainoa huolenaihe oli posliinin ohuus, joten kovaa pudottelua se tuskin kestää. Kuppi on muuten lähes tasapohjainen.

Halpaa hupiahan kupin hankinta ei ollut, mutta näkisin että 15 euroa siitä, että saa juoda kahvia tyylikkäästä Ubuntu-kupista ja siitä, että Canonicalkin jonkin euron siitä sai, on mielestäni ihan järkevyyden rajojen sisällä.

Ubuntu-kahvia tulossa

Kun kerrankin elämässä minulla oli joutorahaa, päätin suunnata kohti Canonicalin(ENWP) (Ubuntun sponsorin) verkkokauppaa. Siellähän on vaikka mitä jänn[Kuva kahvimukeista]ää, mutta koska joutorahaa ei ollut kuin parisenkymppiä, päädyin tällä kertaa tilaamaan vain Ubuntu-kahvimukin (kuva oikealla, lähde Canonical Store). Hintaa moisella tuotteella (arvon­lisä­veroineen) on 4,98 €, joten jonkin verran Ubuntu-logosta saakin maksaa.

Toisaalta ostinkin kahvikuppini lähinnä kannatusmielessä, sillä uskoisin että Merchandise Mania (palvelun toteuttaja) jonkin verran tilittää myös Canonicalille, mikä taas on rahaa Ubuntun kehitykseen. Joten tavallaan kaikki voittavat.

Postitus tuotteelleni olikin kalliimpi kuin itse kuppi, vaikkakin valitsin 15 senttiä kalliimman (ja huomattavasti nopeamman) lentopostilähetysvaihtoehdon. Tällaisen ”kuitin” sain sähköpostiini tilauksen jälkeen:

Canonical Store
——————————————————
Order Number: 13971
Date Ordered: Monday 23 February, 2009

Products
——————————————————
1 x Ubuntu Drinking Mug (UBN00080) = € 5.73
——————————————————
Sub-Total: € 5.73
Registered Air Mail (Shipping to FI : 0.35 kg(s)): € 8.75
Total: € 14.49

Kun ryhdyin maksamaan tuotetta Visa Electronillani (palvelu on Verified by Visa), palvelu jostain syystä kieltäytyi sallimasta maksua euroissa, vaan ainoa hyväksytty valuutta oli punta. Noh, ei se mitään, maksetaan puntina sitten, rahaahan sekin on.

Syötin kiltisti pankkikortin numeroa, turvanumeroa (turvanumero on se 3-numeroinen numerosarja allekirjoituksen vieressä kortin kääntöpuolella) ja vanhenemiskuukautta, ja valitsin jatka. Tässä vaiheessa koko systeemi räjähti, enkä päässyt edes vahvistamaan maksamista, sillä palvelun mukaan kortinmyöntäjä ei salli korttiostoksia.

Pienen tutkimisen jälkeen Nordean verkkopankissa (käytin siis Nordean korttia) sain muutettua verkkokorttimaksut päälle, ja pääsin maksamaankin tuotteen. Nyt odottelen innolla viidentoista euron kahvikuppiani.

Se on vuosi 2009 sitte

Koska nyt Suomessa vietetään jo vuotta 2009, lienee paikoillaan toivottaa niille raasuille, jotka tätä lukevat, hyvää ja menestyksekästä uutta vuotta.

Sitten katsaus tulevaan: Koitan piakkoin saada KServer Best Open Source 2008 -sivut jopa valmiiksi, kaikkien muiden projektien takia se ei nyt ihan aikataulussa ole.

Mitä sitten voidaan odottaa vuodelta 2009? Tietenkin paljon uusia ja kehittyneitä avoimen lähdekoodin ohjelmia. Heti huhtikuussa Ubuntusta julkaistaan (jos aikataulussa pysytään) Jaunty Jackalope -niminen 9.04-versio, joka on laskujeni mukaan jo 10. Ubuntu-julkaisu. Luultavasti KDE4:ään voidaan odottaa päivityksiä, ehkäpä jopa niin, että käytettävyys saataisiin jopa KDE3.5:n tasolle.

Suljetun lähdekoodin maailmasta mielenkiintoinen tapaus tulee olemaan Windows 7. Tuo Vistan kauneuspäivitys lienee yrityksille vihdoin se vaihdon paikka ikääntyvistä XP-järjestelmistä. Monet yritykset saattavat kylläkin vieläkin lykätä hankintoja (talouskriisi), mutta kuluttaja-asiakkaille Windows 7 taitaa olla huomattavasti mukavampi bonus kuin Vista. Ja toivon mukaan moni edes kokeilee avoimen lähdekoodin mahdollisuuksia – niin yritys- kuin kuluttajapuolella.

Mitä palvelimeeni tulee, en usko että vuosi 2009 tuo mitään mullistavaa tullessaan, sillä Suomen Puolustusvoimat haluavat viedä minut pois koneitteni luota heinäkuussa. Henkilökohtaisesti valmistunen tosin yo-datanomiksi keväällä, mutta aika näyttää mikä lopputulos asiassa viime kädessä on.

Veikkaanpa vielä villisti, että vuonna 2009 jokin avoimen lähdekoodin peli lyö itsensä läpi ryminällä. Ja ehkäpä Googlen Android-alusta kännyköissä alkaa saada jalansijaa, vaikkakaan sitä ei ihan 100 % avoimena voi pitää.

Mutta IT-maailmaa ajatellen vuosi 2009 taitaa maailmanlamasta huolimatta olla oikein antoisa. Toivokaamme siis myös sille menestystä.

Kai tiedätte ketä äänestetään?

Nyt olisi Tietokone-lehdellä tarjolla jännittävä, joskin vähän kehnosti tehty, kysely Windows Vista Home Premiumin ja Ubuntun vertailemiseksi keskenään. Koska lukijakuntani tietenkin rakastaa Linux-järjestelmiä, niin kipin kapin äänestämään Ubuntua voittajaksi 🙂

Joten tässäpä omia mietteitäni kysymyksiin liittyen. Huomautettakoon tässä, että itselläni on kokemuksia Vistoista vain Ultimatesta, Ubuntuja on tullut käytettyä aina Hoarystä Hardyyn, lähinnä tosin KDE-työpöydällä mutta onhan tuo Gnomekin aina välillä käytössä ollut kokeilun vuoksi.

1. Asennus ja ylläpito
Mielestäni asennus ja ylläpito ovat aivan eri asioita, eikä niitä saisi sekottaa keskenään. Lisäksi tässä kohdassa tulee se ongelma, että lasketaanko myös oheisohjelmat mukaan pakettiin. Vistan asennushan on ihan mukavan leppoisa, vaikkakin vaatii melkeimpä kymmenen reboottia ennen kuin lähtee toimimaan. Sen sijaan Windows-järjestelmät kautta linjan ovat yhtä helvettiä ylläpitää. Jok’ikinen ohjelma täytyy päivittää ja asentaa ja poistaa ja muuttaa ja rekonfiguroida sen tarjoamien työkalujen avulla, eikä Windows anna kuin Lisää ja poista ohjelmia -työkalun ohjelmien poistoon.

Sen sijaan Ubuntun asennus saattaa vieläkin olla vähän liian tekninen ainakin osioinnin osalta ja näytönohjainongelmat asennusvaiheessa saattavat antaa uudelle käyttäjälle vähän huonon kuvan, kun X ei sitten käynnistykään. Mutta ohjelmien asennus, päivitys ja poistaminen tapahtuu kaikki juuri niin helposti ja automaattisesti kuin pitääkin – yhdestä ja samasta paikasta. Kirjoitan komentoriville sudo apt-get upgrade ja painan Enteriä kerran tai pari ja hetken raksuteltuaan kaikki ohjelmani ovat ajan tasalla.

Ylläpito ei ole kyllä helppoa kummassakaan käyttöjärjestelmässä jos asiaan ei ole tutustunut. Vistassa vaan ei voi aina edes katsoa että mikä meni pieleen, sen sijaan Ubuntun lokit antavat usein osviittaa vian syystä ja seurauksesta. Tällöin voi googlettaa ja löytää ratkaisun, tai muuten selvitellä asiaa.

2. Laitetuki
Toisin kuin usein aloittelijat luulevat, Ubuntun tuki laitteille on erittäin kattavaa verrattuna Vistaan. En ole kylläkään laskenut, mutta veikkaan kuitenkin että Vistan asentamiseksi tarvitaan varsinaisen asennuskiekon lisäksi kasa CD:itä tulostinta ja näytönohjainta ja näppäimistöä ja web-kameraa ja äänikorttia ja verkkokorttia ym varten.

Ubuntu sen sijaan on usein valmis heti asennuksen jälkeen. Toki jotkin suljetut ajurit täytyy pyytää asennettavaksi erikseen jos tarvitsee niitä, mutta sekin on melko yksinkertaista nykyään, kiitos Restricted Managerin (Rajoitettujen ajureiden hallinnan).

3. Ohjelmat
Tämäkin on varsin kaksipiippuinen juttu, Ubuntu on valmis normaaliin työpöytäkäyttöön heti asennuksen jälkeen, Windowsiin täytyy liki jokainen ohjelma metsästää netistä ja asentaa, sillä sen mukana tulee vain ”pakolliset”. Ubuntu esimerkiksi on sisältänyt jo iät ja ajat BitTorrent-asiakkaan vakiona. Tällaisesta voivat Windows-käyttäjät vain haaveilla.

Ubuntulle on lisäksi tarkistetuissa pakettivarastoissa ohjelmia vaikka kuinka paljon tarjolla, Vistalle ei tällaista ideaa ole vielä keksitty soveltaa. Ok, Ultimate Extras voisi olla jotakin tuon tapaista, mutta eipä se tarjonta näyttänyt oikein valtavaa olevan (itselleni ei tarjottu mitään). Sitten mennään pitkin nettiä ja etsitään ohjelma ja sen crack tai serial jostain venäläiseltä warez-sivulta, joka pumppaa koneen täyteen troijalaisia, kun piraatti-Norton ei toiminutkaan niinkuin piti. Tälle asialle kun Redmondin pojat tajuavat tehdä jotain niin Windows on jo liki mukiinmenevä käyttöjärjestelmä.

4. Tietoturva
Äskeinen kohta jo liippasi tätäkin läheltä, mutta täytyy sekin mainita, että Vistan ja Ubuntun järjestelmärakenne on kovin erilainen. Linux on alun alkaenkin ollut verkossa kuin kala vedessä, mutta vielä Vistakin näyttää kärsivän siitä, että Microsoft ei ole tajunnut että siellä netissä ihan oikeasti on uhkia ja että käyttäjä on tyhmä.

Vistassahan on tämä ”hieno” UAC, joka varmistaa käyttäjältä aina ja kaikkea. Tosin omien havaintojeni mukaan tapahtuma voi päättyä vain kahdella tavalla: a) käyttäjä turtuu kysymyksiin ja painaa aina Allow-nappulaa ilolla, vaikka sitten kysymys koskisikin troijalaisen asentamista. Käyttäjä kun ei oletusarvoisesti lue viesti-ikkunoiden sisältöä, vaan ainoastaan haluaa jatkaa sitä mitä oli tekemässä. Vaihtoehto b) taas on se, mitä tekemästä yllätin itseni, eli koko UAC:n käytöstäpoistoa. Uskon, että Vistalla on käyttäjiä, jotka eivät ole niin IT-1337:jä kuin minä mutta jotka silti poistavat nalkuttavan UAC:n käytöstä. Ja taas paperilla hyvältä kuulostavasta ideasta ei ollut mitään iloa.

Ubuntussa toki on vähän samanlainen meininki, mutta osa toiminnoista on liian hankalakäyttöisiä tavalliselle käyttäjälle (konsolissa ajettavia ohjelmia) ettei käyttäjä vaivaudu opettelemaan niiden käyttöä – ja hyvä niin. Sen sijaan mm. järjestelmän päivityksen ja muut liki pomminvarmat tehtävät voidaan tehdä sitten graafisesti, ja tietoturva säilyy paremmalla tolalla.

Kaikenkaikkiaan itse en ole ikinä Vistaan siirtymässä, sillä en pelaa vakavissaan mitään. Jos tarvitsee DirectX10:ä, on Vista ainoa vaihtoehto, mutta muuten en oikein näe mitään järkeä Vistan käytössä. Vista tulee tietenkin melkeimpä kaikkien uusien pakettikoneiden pakkolisävarusteena, ja se onkin DX10:n ja erinomaisen manipu… markkinoinnin ohella ainoa asia, miksi Vista yleistyy.

Yrityksille, jotka ovat naimisissa Microsoftin kanssa, suosittelen pysyttäytymään XP:ssä Windows7:ään asti. Se kun on jopa enemmän Linux-like rakenteeltaan ja näin siis ihan lupaavan kuuloinen so far.

Jos taas tarvetta ei ole Microsoftin tuotteille (Winellä toimii vaikka mikä!), niin ei muuta kuin Ubuntun – tai muun Linuxin – käyttäjäksi. Alkuvaikeuksien jälkeen Isot Pamput® huomaavat, kuinka lisensseihin ja mikrotukeen kuluu huomattavasti vähemmän rahaa ja voidaan ottaa lisää joulu- tai ajankohtaisemmin pääsiäisbonuksia.

Jos kone on netissä ja ei pelaa vakavissaan mitään, niin Ubuntu on edullinen ja helppo (=hyvä) ratkaisu kotikoneeseen. Toki alku on aina hankalaa, mutta niin se on ollut Windowsinkin kanssa silloin kauan sitten itse kullekin. Vauhtiin päästyä ei tule ikävä – toki puhun tässä vain omasta puolestani – takaisin Microsoftin kaatuileviin ja hidasteleviin virusimureihin, joista pitää vielä antaa euroja paikallisen ATK-liikkeen kassaan.