Mennyttä ja tulevaa, osa 2015

Taas alkaa olla yksi vuosi lopuillaan. Vaikka kirjoittamistahtini on tänä vuonna ollut kauniisti sanottuna rauhallinen, päätin tällaisen perinteisen yhteenvetopostauksen silti kirjoittaa.

Tänä vuonna tämä postaus mukaan lukien olen saanut julkaistua vain seitsemän blogipostausta. Monet kirjoittelut ovat jääneet luonnoksiksi lähinnä ajanpuutteen takia. Aikani kun on huvennut koodailuun (mm. Nurin 4 ja Hashtag 2), opiskeluun, japanijuttuihin ja töihin.

Vuonna 2015 olen sentään ehtinyt kirjoittaa palvelunestohyökkäyksistä, japanin kirjoittamisesta uudella Debianilla, Elisan ongelmista (kuten aina) ja Linux-pelistriimaamisesta. Kesällä tapahtui myös itQ:n nimenvaihdoksen jälkeen suurin muutos, kun siirsin blogin Googlen Blogger-palvelusta omalle AWS-pilvipalvelimelleni WordPressiin pyörimään. Kuollut blogini ei siis ole.

Jatka lukemista >>

Flash kuntoon Wheezy-Chromeen

Chro­men Flash-lii­tän­näi­ses­sä on ikä­vä vi­ka, jo­ka es­tää Flash-si­vu­ja toi­mi­mas­ta De­bian Whee­zys­sä. Sel­vi­tin syyn ja sen, mi­ten Flashin saa taas toi­mi­maan.Kuva: Kuvakaappaus Chromesta.

(Voit halutessasi siirtyä suoraan korjausohjeeseen)

Viime aikoina olen paristakin suusta saanut kuulla, että heidän Debian Wheezyssään ei toimi Flash Chrome-selaimella. Käytännössä tämä ilmenee siten, että kun käyttäjä navigoi sivulle, jossa Flash-liitännäistä tarvittaisiin, lävähtää ruutuun ”Shockwave Flash has crashed” -tietopalkki, eikä sivulla olevia Flash-osia voi tietenkään käyttää.

Lähdin diagnosoinnissani liikkeelle tyhjennä-välimuisti-tyylisillä perustempuilla, mutta kun ongelma ilmeni jopa täysin puhtaalla käyttäjäprofiililla, oli sukellettava syvemmälle. Siispä testiympäristö VirtualBoxiin tulille, ja itse koittamaan.

Päivitetty 10.10.: Flash ei toimi myöskään uudessa 38.0.2125.101-1 -versiossa. Ohjetta ja korjaustyökalua päivitetty.
Päivitetty 17.10.: Vika on korjattu versiossa 38.0.2125.104-1. Suosittelen päivittämään heti uusimpaan versioon. Tämän postauksen ohjetta ei tulee enää seurata, eikä korjausskriptille tarjota enää päivityksiä. Profiilin palauttaminen onnistuu tämän kirjoituksen lopussa olevan ohjeen mukaan.
Jatka lukemista >>

Googlen liiallinen valta vaaraksi tiedoillesi

Googlen yksinvaltius
verkossa on omiaan
vaarantamaan verkko-
persoonallisuuden ja
-sisällön.
Kuva: Osa Google-logosta/
google.fi

Kirjoitin kuukausi sitten niistä vaaroista, joita pilvipalveluihin liittyy. Google kuitenkin toi toiminnallaan esiin aivan uudenlaisen uhan: sulkemalla käyttäjätilejä Google voi aiheuttaa suurta haittaa yksilön Internet-minälle.

Ongelma on todellinen, sillä Google omistaa monia sellaisia verkkopalveluja, joita käytetään laajasti itsensä ilmaisuun: YouTube, Blogger, GMail ja uusimpana kohuttu yhteisöpalvelu Google+.

Kaikkia näitä (ja monia muita) palveluja käytetään samalla Google-tunnuksella. Kun Google päättää sulkea tunnuksen, käyttäjä käytännössä menettää kaiken sen tiedon, mitä hän on koskaan Googlen palveluihin siirtänyt. Kun tämä tarkoittaa mm. valokuvia Picasassa, videoita YouTubessa, blogipostauksia Bloggerissa ja sähköposteja GMailissa, alkaa Googlen palveluja suosivalle tulla todellista vahinkoa.

Eikä tämä ole täysin utopiaa, sillä Google on todistanut todella sulkevansa kokonaisia profiileja syistä, joita se ei suostu tilienomistajille kertomaan. ZDNetin kirjoittajat Violet Blue ja Adrian Kingsley-Hughes esittelevät kirjoituksissaan todellisia tapauksia, joissa tilejä on suljettu, eikä Google selvästikään ole halukas perustelemaan tekojaan mitään tai muutenkaan kuulemaan käyttäjiensä valitusta.

Googlen palvelimilla on
paljon sellaista tietoa, jonka
menettäminen aiheuttaisi
harmia, kuten monien sähkö-
postit.
Kuva: Paul Hammond: Server
Porn
. CC-By 2.0

Google onkin saavuttanut liki monopoliaseman verkkosisältöön. Nyt vaikuttaa siltä, että Googlellakin tämä on havaittu ja nyt pilotoidaan uudenlaista strategiaa: kiristämistä. Google voi keksiä käytännössä minkälaisia ehtoja tahansa, ja vaatia käyttäjiään noudattamaan niitä: joko teet niin kuin Google-setä tekee, tai et näe sähköpostejasi etkä valokuviasi enää ikinä.

Tällainen Internetin suurruhtinaan tehtävä ei ole kuitenkaan missään mielessä sopiva Googlelle, johon käyttäjän ei ole käytännössä lainkaan mahdollista ottaa yhteyttä. Googlen epävirallinen motto ”don’t be evil” (”älä ole paha”) on lisäksi kuin muisto vain.

Tämä onkin hyvä hetki ryhtyä ajattelemaan, kuinka paljon me itse kukin olemme oikeastaan antaneet Internet-itsestämme Googlelle, ja mitä seurauksia sillä olisi jos Google päättäisi, ettemme enää ansaitse päästä käsiksi tietoihimme.

Voin itse myöntää, että minulla on tämän Googlen tarjoaman blogin lisäksi sähköpostitili GMailissa. Lisäksi Google toteuttaa KServer-palvelimeni sähköpostitilit.

Googlelle pitäisikin saada varteenotettavia kilpailijoita, jolloin käyttäjät ennen pitkää jakautuisivat eri palveluiden kesken, eikä yksittäisen palveluntarjoajan – olkoon se Google tai jokin muu – toiminta aiheuttaisi koko Internet-persoonan tuhoutumista. Ensiavuksi tähän pitäisi kuitenkin puuttua lainsäädännöllisesti, ja siten pakottaa verkkopalvelut huolehtimaan siitä, että käyttäjien tiedot ovat turvattuja.

Lopuksi kannattaa vakavasti harkita, onko Google+:aan rekisteröityminen järkevää: haluatko antaa Googlen panttivangiksi vielä sosiaalisen elämäsi verkossa?


Otan tietoisen riskin lähettäessäni tämän Googlen hallinnoimaan Bloggeriin. Jännityksellä seuraamme, koska Google poistaa tunnukseni koska en olekaan heidän puolellaan tässä kirjoituksessa.

Täydellisen minidistron metsästys: Chromium OS

Hexxehin vuoden vanha Chromium OS
-käännös on nopea, mutta raakile.
Kuva: Chromium Logo. CC-By 2.5 The
Chromium Authors
.

Olen Asuksen Eee 701:ssäni pitänyt mitä erilaisimpia käyttöjärjestelmiä: Jokin aika sitten kokeiluni Jolicloudin kanssa tuotti pettymyksen ja siirryin vielä suurempaan pettymykseen nimeltä Ubuntu Netbook Remix. Koska sekään ei ollut mieluinen, päädyin tilapäisratkaisuna normaaliin työpöytä-Ubuntuun, ja nyt kokeilin vuorostaan varsin vakuuttavaa Chromium OS:ää.


Chromium OS on avoimen lähdekoodin versio Googlen Chrome OS:stä. Koska en jaksanut itse alkaa harrastaa kohtuutonta käännösakrobatiaa, päätin ladata Hexxehin julkaiseman levykuvan. Levykuva on yli vuoden vanha, mutta sivustolla on myös päivittäiset vanillakäännökset Chromium OS:sta. Vanillakäännöksissä ei kuitenkaan ole tukea miniläppärini näytönohjaimelle, joten niistä ei itselleni ollut iloa.

Pahoittelen, etten voi havainnollistaa itseäni kuvakaappauksin, sillä en löytänyt mistään tapaa ottaa kuvakaappauksia Chromiumissa.

Levykuva kirjoitetaan suoraan vähintään kahden gigan muistitikulle (tai muulle irtomedialle), ja tietokone sitten käynnistetään tältä medialta. Jopa muistitikulta käynnistettäessä käynnistys on nopea, ja kirjautumisruutua saa katsella jo muutaman sekunnin kuluttua. Kirjautumisruutu itsessään on selvästi optimoitu korkeammalle resoluutiolle kuin Eee:ni 800×480:lle, mutta se on silti käytettävä.

Sovellusvälilehdet, joita en koskaan nähnyt.
Kuva: Hexxeh.net

Ensimmäinen ongelma tulee, kun pitäisi kirjautua sisään Google-tilin tunnuksilla. Koska langattomaan verkkoon ei voi yhdistää ennen kuin sen tiedot kerrotaan käyttöjärjestelmälle, ja kysely on sisäänkirjautumisen jälkeen, ollaan pattitilanteessa. Pikaisella FAQ:n lukemisella selvisi kuitenkin, että järjestelmään on olemassa sisäänrakennettu tunnus, käyttäjä ja salasana ovat molemmat ”facepunch”. Tällä pääsin kirjautumaan sisään. FAQ:sta löytyy muitakin tarpeellisia niksejä, esim. näppäimistöasettelun vaihtoon.

Asennus ei ollut mahdollista, sillä jostain syystä asennin vaatii vähintään kuusi gigatavua levytilaa. Dd:llä muistitikun sisällön kopioimalla kuitenkin sain Chromium OS:n käynnistymään myös kovalevyltä.

Chromium OS:n käyttöliittymä yli vuoden takaisessa versiossa on melko vajaa: esimerkiksi verkon asetukset eivät toimineet lainkaan. Koska taustalla pyörivä Chromium oli myös kovin vanha, ei lisäosien asennuksesta myöskään tullut mitään.

Selainkäytöstä Chromium OS selviää hyvin, mutta kun toimintoja puuttuu ja on rikki, ei käytöstä vielä voi nauttia. Nopeahan Chromium OS on, mutta se ei vielä paljoa lohduta.

Jos Hexxeh julkaisee uuden käännöksen Chromium OS:sta omien patchiensä kanssa, olen valmis kokeilemaan sitä uudelleen. Nyt tämä Flow-koodinimeä kantava julkaisu on niin raakile, ettei sitä tee mieli käyttää.

Seuraavaksi lähden koittamaan Lubuntua, Ubuntua LXDE:llä. Mikäli mielessäsi pyörii jokin nopea miniläppärille sopiva Linux-distribuutio, kommentteja saa jättää. Testailen mahdollisuuksieni mukaan eri vaihtoehtoja.

Reilu viikko AdWordsia

Tähän mennessä AdWords-
tulokset eivät ole säväyttäneet.
Kuva: Kuvakaappaus/
adwords.google.fi

Olen parissa aiemmassa postauksessani puinut Googlen AdWords -mainosohjelmaa. Nyt kun olen reilun viikon pyörittänyt testiksi mainosta blogiini, voisi olla taas hyvä aika katsoa tuloksia.


Päivittäisbudjettini olen pitänyt samassa 3,75 eurossa, mutta automaattinen napsautushinta (CPC) tuntuu silti nousevan jatkuvasti. Kun se alussa oli 0,37 euroa, on se tänään jo 1,04 euroa. Napsautuksia päivässä on tullut noin 3-4, joten valtavista liikennemääristä ei vielä voida puhua. Vastaavasti näyttökertoja tuntuu tulevan päivässä vähemmän kuin aluksi, joten hieman kyseenalaiselta tämä automaattitaktiikka vaikuttaa.

Napsautusten hinta kasvaa, mitä pidempään kampanja jatkuu.
Melko hämärä taktiikka mielestäni.
Kuva: Kuvakaappaus/ adwords.google.fi

Reilusti suurin osa kaikkiaan vajaasta 140 000 näytöstä tapahtuu Googlen ”Display-verkostossa”, eli käytännössä AdSense-mainostajien sivuilla. AdWords antaa melko hyvin tietoja niistä sivustoista, joilla mainoksia näytetään, sekä saavutetuista klikkauksista. Eniten mainoksia on näytetty suomi24.fi -sivustolla (n. 38 000 näyttöä), ja yli 10 000 näyttöä on kerännyt myös kolme muuta sivustoa. Muille sivustoille näyttöjä on kertynyt enemmän tai vähemmän.

Paljon näyttöjä, vähän klikkauksia.
AdWordsin Verkostot-lista antaa
kyllä runsaasti tietoja, mutta se
ei paljoa lohduta näillä tuloksilla.
Kuva: Kuvakaappaus/ adwords.google.fi

Keski-CPC on tätä kirjoittaessa 0,75 €, ja korkein CPC on siptune.net -sivustolla (1,07 €). Vastaavasti matalin CPC niistä sivustoista, jotka klikkauksia ovat ylipäänsä keränneet, on plaza.fi -sivustolla (0,41 €).

Klikkaussuhde on mielestäni melko vaatimaton 0,03 %, mutta tässäkin sivustoilla on suuria eroja: yli 100 näytön sivustoista, joilla klikkauksia ylipäänsä on tullut, parhaan suhteen antaa matkapuhelininfo.com 0,39 prosentilla, ja huonoimman suomi24.fi 0,02 prosentilla. Joukkoon mahtuu lisäksi paljon sivustoja, joilla on kyllä ollut paljon näyttöjä (esim. iltalehti.fi n. 11 000 näyttöä), mutta joissa yksikään selaaja ei ole mainostani klikannut.

Tähän mennessä on ”rahaa” mainostamiseen mennyt Googlen 75 eurosta 28 euroa kolme senttiä, ja sen vastineeksi blogiini on ohjattu 38 käyttäjää. Ei mielestäni kovinkaan hyvä suhde, mutta jokainen päättäköön senkin itse. On kuitenkin muistettava, ettei tätä mainoskampanjaa juuri ole suunniteltu, vaan se tehtiin lähinnä koemielessä. Your results may vary, kuten sanotaan.