Hallitus esittää Suomeen varoituskirjeitä waretuksesta

IT-viikko uutisoi tänään lakiehdotuksesta, jonka toteutuessa ISP:iden asiakkaille alkaisi ilmaantua tekijänoikeusjärjestöjen laatimia ja operaattoreiden välittämiä ilmoituksia tekijänoikeusrikkomuksista.

Lakiesitykseen kuuluu ensinnäkin se, että tuomioistuin voi määrätä operaattorit antamaan tietoja liittymänhaltijasta jo silloin, kun asiaa asetetaan vireille. Tästäkin muutoksesta voisin kirjoittaa postauksellisen, mutta en sitä tässä nyt tee, sillä hallituksen esitykseen kuuluu myös ”pehmeiden keinojen” käyttöönottamista koskeva esitys.

Jos laki tulee voimaan ehdotuksen mukaisena, ”Suomessa toimiva tekijänoikeuden yhteishallinnointijärjestö tai muu ammattimaista tekijänoikeuksien valvontaa harjoittava organisaatio” voisi toimittaa operaattorille tiedon, että tekijänoikeutta on rikottu IP:ssä 248.45.165.1241 18. marraskuuta 2011 klo 17.46. Tämän jälkeen operaattorilla olisi velvollisuus välittää tämä viesti liittymänhaltijalle. Lakiesityksessä mainitaan, että näitä ilmoituksia ei rekisteröitäisi millään tavalla, eikä tätä kautta tekijänoikeusjärjestölle tulisi tietoa liittymänhaltijasta. Tuomioistuimen päätöksellä tiedon voisi saada, kuten nykyäänkin.

Esitys ei tunnu vakuuttavan oikein ketään. ”Muun maailman” mukaan se loukkaa yksityisyyttä ja on epätehokas ja tekijänoikeusjärjestöjen mukaan se on liian tehoton, kun he eivät pääse näihin tietoihin käsiksi eikä kirjeen lähettämisen lisäksi mitään muita toimenpiteitä voida tehdä. Piraattipuolue käsittelee esitystä blogissaan seuraavasti:

Itse asiassa vaikuttaa siltä, että opetus- ja kulttuuriministeriö on pyrkinyt laatimaan mahdollisimman vesitetyn kompromissin. Jotain on ollut oikeudenhaltijoiden lobbausvoiman alla ”pakko tehdä”, mutta on suostuttu vaatimuksiin mahdollisimman vähäisesti. —

Jyrki Kasvi (vihr.) oli ainoa esityksestä puheenvuoron antanut. Hän ei puheenvuorossaan uskalla olla vastaan eikä puolesta, mutta kuitenkin sanoo:

Teleyrityksillä on nimittäin jo nyt jonossa tätä lainsäädäntöä odottamassa kymmeniä tuhansia tällaisia pyyntöjä. Kävin juuri tänään äsken tilaisuudessa, jossa sain kuulla luvun olevan arviolta 50 000 per teleyritys.

IT-viikko kertoo kuitenkin, että:

Lehmuskallion [Turvallisuuspäällikkö, TeliaSonera] ja Vainion [Johtava lakimies, Elisa] mukaan operaattoreilla ei ole minkäänlaista jonoa. Myös Suomen tekijänoikeusjärjestöt kiistävät listanneensa valmiita ilmoituspyyntöjä.

En sitten tiedä mihin uskoa. Joka tapauksessa tällainen ilmoitusmenettely ei tuo oikeastaan mitään lisäarvoa kenellekään, ja oikeastaan ainoa näennäinen hyöty – tekijänoikeusjärjestöjen näkökulmasta – on se, että joitakuita tällaisella menettelyllä saadaan peloteltua.

Jos (ja kun) lakiesitys menee läpi ja astuu voimaan 2011, näitä lappuja voitaneen olettaa saapuvan runsain mitoin milloin mistäkin syystä. Vaikkakin esityksen mukaan ISP:lle aiheutuvat kustannukset maksaa tekijänoikeusjärjestö, lienee heidän intressiensä mukaista saada kansalaiset peloteltua ruotuun, vaikka se jonkin euron per lähetetty kirje maksaisikin.

Mielestäni kirjeillä ei voiteta mitään, varsinkaan kun niihin ei sisälly mitään lisätietoja, kuten sitä, mistä teoksesta on kyse, tai sitä, miten teosta on jaettu – tällä halutaan turvata yksityisyyttä. Toisaalta se ei anna yhteisötilaajille mitään mahdollisuuksia kohdentaa sisäisesti ilmoituksia tietylle taholle. Esityksessa mainitaankin:

Myös vanhemmat saisivat tiedon, jos lapset tai nuoret jakavat suojattuja sisältöjä luvattomasti verkossa. Parhaassa tapauksessa ilmoitus voisi saada aikaan tietoverkoissa toimimisen pelisäännöistä tarpeellisen ajatustenvaihdon niiden kesken, jotka kyseistä liittymää käyttävät.

Halutaan siis laki, jonka tarkoitus on herättää perheen sisällä keskustelua? Mielestäni tällainen lakiteknisen kikkailun kautta vanhempien painostaminen lasten kasvattamiseen tiettyyn ajatusmaailmaan (”Piratismi on pahasta”) on vähintäänkin arveluttavaa.

Itseäni tällainen ongelma saattaa koskettaa sitten, kun itse kirjeen saan. Kuluttajaliittymääni käyttäen kehtaan nimittäin röyhkeästi tarjota erilaisia julkisia palveluita, kuten verkkosivuni. Jos saan kirjeen, jossa lukee ”Hyihyi, liittymästäsi waretetaan. T. TTVK”, en voi asialle oikeastaan mitään. Minulla ei ole resursseja – eikä kaikilta osin edes laillista oikeutta – valvoa kaikkea palvelinteni ja verkkolaitteistojeni kautta valuvaa liikennettä.

Jos kaikki tapahtuman tiedot jätetään kertomatta, ei itselleni jää mitään muuta vaihtoehtoa kuin jättää tällaiset kirjeet tyystin huomioimatta ja heittää kirjeet kuorineen paperinkeräykseen. Mielestäni tällaisessa kukaan ei voita mitään.

Huolestuttavaa on myös se, että kun tällainen ”Lex Nokia 2” saatetaan lakikirjoihin, on oikeastaan vain ajan kysymys, milloin Lex Nokia 3:sta aletaan valmistella. Siihen voitaisiin sitten jo alkaa viritellä three-strikes -politiikkaa, jossa tuomioistuin voitaisiin kokonaan siirtää syrjään ja antaa tekijänoikeusjärjestöille vapaat kädet tehdä mitä ikinä tahtovat. Itse en tällaista toivo.

Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio ottaa mielestäni varsin asiallisesti kantaa esityksen ongelmiin YLE:n maanantaisessa A-studiossa. Sen sijaan toiminnanjohtaja Antti Kotilainen TTVK:sta tekee itsestään lähinnä pellen samassa yhteydessä.

Piraattipuolueen varapuheenjohtaja Ahto Apajalahti toteaa blogipostauksen lopuksi:

Pidän todennäköisenä, ettei vihreistä aiota ylipäänsä äänestyttää lakia. Se olisi hallituspuolueelta liian huonoa käytöstä vaalien alla. Vasemmistoliitto varmaankin äänestyttää lain. Veikkaukseni lopputuloksesta: laki hyväksytään äänin 130-20 (50 poissa). Kansalaisaktivismilla ei enää tässä vaiheessa ehditä lakiin vaikuttaa, mutta onhan sitä symboliikan vuoksi kannattavaa tehdä varsinkin näin vaalien alla. Ehkä mielenosoitus?

Valitettavan totta. Mediakin kiinnostui (sen vähän mitä nyt ylipäänsä kiinnostui) aiheesta aivan liian myöhään. Onneksi kevään eduskuntavaalit lähestyvät päivä päivältä. Kai tiiätte ketä äänestetään!

Päivitys 25.11.2010: Korjattu kirjoitusvirhe, kts. kommentit.
1) Jos mietit kenelle tuo IP kuuluu: ei kenellekään. Se on IANA:n tulevaisuuden laajennuksille varatussa blokissa.

IP-osoite ei kerro koko totuutta

Luin tänään uutista Iltalehden verkkosivuilta, ja huomasin ko. uutisen kirjoittajan, Risto Kunnaksen, kirjoittaneen seuraavaan tapaan:

Tarkoituksena on saada lupa siihen, että lehti voi luovuttaa palvelimellaan mahdollisesti olevan viestin laatijan ip-osoitteen (numerosarjan, joka yksilöi tietokoneen, jolta viesti on lähetetty).

On yleinen harhaluulo, että IP-osoitteella voitaisiin yksilöidä se tietokone, josta viesti on lähetetty. Internet ei vain toimi niin. Havainnollistan itseäni kuvasarjalla, jonka tässä samalla annan public domainiksi ts. kieltäydyn kaikista tekijänoikeuksistani:

Erään vielä vääremmän harhaluulon mukaan Internetissä tieto kulkee näin:
Kuvassa tämä tyylikäs vihreätakkinen mies on lähettänyt viestin foorumille, ja foorumin palvelin näkee käyttäjän IP:ksi 12.34.56.78. Jos asiat olisivat näin yksinkertaisia, voitaisiin kuka tahansa käyttäjä yksilöidä. Näin ei kuitenkaan ole.

Tämä mies nimittäin käyttää apunaan yllättäen tietokonetta. Yksinkertaisimmillaan se tarkoittaa sitä, että tietokoneessa on sisäinen modeemi, joka saa Internet-palveluntarjoajalta tietyn IP:n. Palveluntarjoaja pystyy kyllä kertomaan, kenen asiakkaan käytössä tämä kyseinen IP on tiettynä ajankohtana ollut. Jos asiat olisivat näinkään yksinkertaisia, voitaisiin jälleen ”syyllinen” löytää melko helposti.
Valitettavasti tällä miehellä on – kummallista kyllä, täysin samannäköisiä – perheenjäseniä, jotka käyttävät tätä samaa tietokonetta. Nyt asiat alkavatkin mennä jo monimutkaisiksi, sillä vaikka operaattori voikin huudella rivouksia tämän miehen perään, ei hän välttämättä ole pahis tässä, vaan joku hänen perheenjäsenistään. Noh, ehkä tietokoneella olisi eri käyttäjätunnukset eri käyttäjiä varten, ja kirjautumislokeista voitaisiin nähdä, kenen syytä kaikki on. Vieläkään ei tosin olla siinä todellisuudessa, jossa suurin osa elää:
Nykyään monet käyttävät omassa liittymässään modeemia, jossa on NAT-reititin. Laite luo oman lähiverkkonsa, ja ainoastaan tähän reitittimeen asti operaattori voi olla varma asioista. Se, millä lähiverkon koneella pahuudet on tehty, on mahdotonta selvittää ilman modeemin takavarikointia ja analysointia. Tällöinkään ei tiedetä, kuka on syyllinen ts. kuka on käyttänyt konetta, jolla esim. uhkausviestit on lähetetty.

Myös seuraavat asiat tekevät tästä IP=tietokoneen tunniste -väitteestä valheellisen:

  • VPN eli virtuaalilähiverkko. Esimerkkini mies voisi esimerkiksi yhdistää yrityksensä lähiverkkoon salatusti omalta kotikoneeltaan, ja foorumin palvelimelle näyttäisi, että viesti on lähetetty yrityksen verkosta.
  • WLAN eli langaton lähiverkko. Tietokoneet ovat usein yhteydessä langattomasti, ja laitteita voi olla paljon. Ei ole mitään kaapelia, jota seurata. Jos pukumiehemme on jättänyt WLAN:insa salaamatta, voisi naapuri käyttää hänen yhteyttään niin, että pukumiestä oltaisiin ensimmäisenä raastupaan viemässä.
  • Proxyt eli välityspalvelimet. Yhteyttä voidaan välittää erilaisten välityspalvelimien avulla tarvittaessa monen mutkan kautta. Ehkä miehen koneella onkin haittaohjelma, joka tekee hänen koneestaan välityspalvelimen miehen tietämättä ja pahis käyttää sitä viestiensä alkuperän salaamiseen?

Tarkoituksenani on olla mahdollisimman kansantajuinen, mutta jos meni yli niin laita kommenttia. Esimerkkini ei ole täydellinen, mutta antanee jonkinlaista osviittaa kertoakseen, että IP-osoitteen tietäminen on ihan kiva alku, muttei missään nimessä vielä riittävä osoittamaan, kuka joutaa vankilaan.

Lähetän uutisen kirjoittajalle palautetta asiasta, sillä olisi toivottavaa, ettei ihmisiä johdettaisi harhaan.

Lindén Lex Nokiaa puolustamassa

Viestintäministeri Suvi Lindén on taas pitkästä aikaa päästänyt suustaan jotain IT:hen liittyvää, ja ketään ei yllättäne se, että hirveän fiksua puhetta sieltä ei tullut. Lindén puolustaa Lex Nokiaa IT-viikon uutisen mukaan mm. seuraavin sanoin:

Yritys voi vaatia työntekijäänsä vaikka riisumaan alasti, kun tämä lähtee työpaikalta. Sekin voi olla yhdenlaista valvontaa. Nämä kaikki ovat sallittuja.

Voi paha sana kuinka sapettaakin tuollainen. Onneksi sentään Toimihenkilöunionin puheenjohtaja Antti Rinne uskaltaa kertoa julkisesti Lindénin olevan vähintäänkin sillä kuuluisalla kebabilla (Orivesi Pizza Kebab?):

Se ei ole sallittua. Ei ikinä eikä Lex Nokiankaan myötä. Ihan käsittämätön väite. Osoittaa Lindéniltä suurta asiantuntemattomuutta työelämästä.

Lindén varmasti riisuutuisi mielellään alasti joka päivä lähtiessään Arkadianmäeltä ja hänelle tehdään kumihanskatesti ettei vaan ole muistitikkua perseessä? Uskoisin, että tuollainen käytös kirvoittaisi Lindéniltä vallan mainiosti kommentteja yksityisyydensuojasta ja koskemattomuudesta ja vaikka mistä. Miksi siis muilla työnantajilla (tai taloyhtiöillä, päiväkodeilla, oppilaitoksilla…) olisi tuollaisia oikeuksia?

Eräs IT-viikon lukija pohtiikin mielestäni hauskasti sitä, millaista olisi jos Lindén olisi oikeassa:

Kun tuo laki menee läpi ostan heti jäätelökioskin ja palkkaan jonkun lukiolaistytön myymä[ä]n jäätelöä. Sitten joka päivä työnantajana riisutan hänet tarkistaakseen, ettei hän vie mitään salaisuuksia.

Lex Nokia ei vaan ole sellainen laki joka voisi toimia. Siispä minun (ja monen muun) järjen mukaan se pitäisi vain hylätä ja palata asiaan, kun eduskunnassa istuu sellaisia ihmisiä, joille tietokone ei ole ”sellane telkkari jossa liikkuu joku nuoli” ja Internet ei tarkoita Facebookkia ja Googlea.

Telkkarit auki

Urkintalaki.fi -masinointisivusto sai kampanjoitua ihmisiä maksamaan mainokset MTV3:lle, ja niinpä tänään, huomenna ja ylihuomenna niitä on mahdollista nähdä seuraavalla aikataululla (Lähde: Urkintalaki.fi):

maanantaina 2.2.
Huomenta Suomen yhteydessä klo 08:00 ja 08:45
Seitsemän Uutisten yhteydessä klo 19:00.
tiistaina 3.2.
Huomenta Suomen yhteydessä klo 07:00 ja 08:00
Uutisten yhteydessä klo 16:55
keskiviikkona 4.2.
Huomenta Suomen yhteydessä klo 06:25 ja 07:30
Uutisten yhteydessä klo 16:55 Aikoja lukiessa kannattaa huomioida se, että ne ovat ”kelluvia” (eli voivat vähän vaihdella sinne sun tänne) ja niiden osalta, jotka tulevat ulos kaavaillusti, merkitty aika on sen ohjelman alkamisaika, jota ennen mainos ajetaan ulos.

Täytyy toivoa että kansalaisen lisäksi tämä mainoskampanja saa myös Isojen Herrojen® huomion, jotta tällaiset perustuslaillisia oikeuksia polkevat lakiehdotukset saataisiin tungettua suoraan Nokian lobbausfirmojen takapoistoaukkoon.

Ja jos nyt ei millään pysty telkkaria katsomaan, niin löytyyhän nuo videot myös Urkintalaki.fi:n verkkosivuilta (HD-laatuisena).

Lenten Reborn – miksi ei?

Olin tänään tutustumassa erääseen peruskoulu-lukion atk-luokkaan, jossa monen muun koulun tapaan on käytössä taiwanilaisen Lentenin Reborn-PCI-kortit, eli tietokone palautuu alkuperäiseen tilaansa uudelleenkäynnistyksen yhteydessä. Tuollaisen ratkaisun avulla esim. kioskikoneista ei tarvitse huolehtia, sillä niihin mahdollisesti tarttuneet haitakkeet poistuvat uudelleenkäynnistyksen yhteydessä.

Vaikkakin järjestelmän päivittäminen pysyvästi on mahdollista, valitettavan usein näin ei tehdä, eikä tässäkään tapauksessa. Tietokone oli asetettu olemaan valittamatta päivityksistä, ja niinpä koneesta löytyikin Windows XP SP 2 ja Firefoxista vanha 2-sarjan versio. En ryhtynyt tilanteen sopimattomuuden takia tarkemmin järjestelmää analysoimaan, mutta en lähtisi noin konfiguroidulla koneella tekemään mitään nettiselausta ihmeellisempää. Eli en kirjautuisi mihinkään, en kirjoittaisi esim. blogiani ja vielä vähemmän liittäisin järjestelmään omaa massamuistiani (=muistitikkua/ulkoista kiintolevyä…).

Kun vielä järjestelmässä kaikki käyttävät samoja tunnuksia, on tietoturva ja yksityisyys käytännössä olemattomia. Edes niin yksinkertaista toimenpidettä kuin Firefoxin yksityisyystietojen automaattista poistoa ei ollut kytketty päälle, ja näinpä vielä selaimen sulkemisen jälkeenkin seuraavalla käyttäjällä on melko vapaa pääsy edellisen käyttäjän tietoihin (keksit, välimuistit, sivuhistoria…).

Ottanen yhteyttä kyseisen kunnan IT-osastoon ensi tilassa ja tiedustelen hieman noista tietoturva-aukoista. Vähintä mitä he voivat tehdä on ilmoittaa järjestelmän käyttäjille (käytännössä siis oppilaat ja opettajat) ymmärrettävällä suomen kielellä että käytännössä kaikki syötetyt salasanat voidaan kaapata, ja näin on saattanut jo tapahtua.

Jos minun mielipidettäni korjaustoimenpiteiksi kysyttäisiin, suosittelisin maksimaalista siirtymistä Linux-verkkoon. Linux-verkossa jokaisella käyttäjällä voi olla oma käyttäjätunnus ja NFS-verkkojaossa oma kotikansio ja yhteiskansio. Muutenkin oikeuksien hallinta olisi helppoa ja worst case scenariossa käyttäjä voisi vaarantaa vain oman turvallisuutensa. Luonnollisestikin tällöinkin täytyy palvelimien ja työasemien päivityksistä huolehtia, mutta nuo voi asettaa päivittymään automaattisesti.

Jos (ja kun, näin uskon) oppilaitokset ovat myyneet sielunsa Microsoftille, hieman lievempi toimenpide olisi tehdä jokaiselle käyttäjälle oma tunnus ja verkkojakoihin oma kotikansio, kuten tiedän monien pienempienkin yhteisöjen (kuten työpaikkani, Oriveden seurakunnan) tehneen.

Mutta joo, kunhan ehdin joskus kotiinikin niin voisi laittaa sähköpostia tuosta asiasta, kirjoitan tänne sitten lisää kun heiltä kommenttia saan.