Viikko Confickerin totaaliaktivoitumiseen

It-viikko uutisoi tänään, että F-Securen Mikko Hyppösen mukaan tämän vuoden Windows-hittituotteen, Conficker-madon, aprillipäivänä (ke 1.4.) tapahtuvan aktivoitumisen vaikutuksia on vaikea arvioida.

Kun mato on saastuttanut koneita laajalti ympäri maailmaa, on saavutettu laskentateho ja Internet-kaistanleveys melko massiivinen, ja kun tuollaisia voimia halutaan käyttää rikollisiin tarkoituksiin, voi jokainen itse arvella millaista tuhoa sillä voidaan saada aikaan.

Mutta miksi aktivoida mato tiettyyn aikaan? Aivan kuin taustalla olisi jotain ennennäkemätöntä, ehkäpä jokin uudenlainen ennalta-arvaamaton hyökkäystaktiikka. Tähän kysymykseen saamme vastauksen varmasti viikon päästä.

Conficker-madolta suojautuminen on hyvin yksinkertaista, sillä mm. Ubuntu Linuxiin ei tuo(kaan) virus tartu. Nyt siis on hyvä aika pelata varman päälle ja lisäksi panostaa tulevaisuuteen: Linuxia lataukseen.

EU pakottamassa selainvaihtoehtoja Windowsiin

EurActiv.com -sivuston artikkelin mukaan Euroopan komissio antoi amerikkalaiselle ohjelmistojätti Microsoftille aikaa maaliskuun puoleenväliin vastata komission suunnitelmaan pakottaa Microsoft tarjoamaan vaihtoehtoja oletusselaimeksi Internet Explorerin rinnalle Windows-käyttöjärjestelmässä.

Tilanne kuulostaa kyllä lupaavalta, mutta Microsoft joutuu kovan paikan eteen tätä ongelmaa selvittäessään. Ensinnäkin Microsoftin pitää kehittää järjestelmänsä sellaiseksi, että se toimii myös ilman Internet Explorer -selainta. Monet Windows-toiminnot, kuten Windows Update, eivät toimi kuin IE:llä, joten myös niissä on parannettavaa.

Suurin ongelma syntyy siitä, kun käyttäjälle pitäisi tarjota mahdollisuus valita haluamansa selain käyttöön. Millä käyttäjä lataa selaimen jos yhtään selainta ei tule mukana? Tällöin Microsoftin tai OEM-valmistajien pitäisi kehittää jonkinlainen valintajärjestelmä, joka mahdollistaisi halutun selaimen asentamisen käyttöjärjestelmään. Mutta mitkä selaimet pitäisi mukaan pakettiin änkeä? Ne jotka maksavat Microsoftille mukaanpääsystä? Suosituimmat? Kuka oikeastaan edes saa päättää alun selainvalikoimasta?

Toisaalta OEM-valmistajat voisivat änkeä pakettiin myös oman selaimensa, jolloin selainmerkkinat olisivat täynnä Dell Browsereita ja HP Browsereita (eli IE uudelleenbrändättynä) eikä kukaan voita mitään. Käyttäjä sen sijaan menee sekaisin ja web-ylläpitäjillä riittää työsarkaa niiden miljoonan IE7-kopion tunnistamiseksi ja käsittelemiseksi.

Tätä probleemaa saavat Redmondin dataleuat ja insinöörit mietiskellä, ja on mielenkiintoista nähdä, miten tämä ongelma ratkaistaan. Toivottavasti Firefox (ja muut) saavat vihdoin reilun aseman teknisesti surkeaan Internet Explorer -oletusselaimeen.

Lenten Reborn – miksi ei?

Olin tänään tutustumassa erääseen peruskoulu-lukion atk-luokkaan, jossa monen muun koulun tapaan on käytössä taiwanilaisen Lentenin Reborn-PCI-kortit, eli tietokone palautuu alkuperäiseen tilaansa uudelleenkäynnistyksen yhteydessä. Tuollaisen ratkaisun avulla esim. kioskikoneista ei tarvitse huolehtia, sillä niihin mahdollisesti tarttuneet haitakkeet poistuvat uudelleenkäynnistyksen yhteydessä.

Vaikkakin järjestelmän päivittäminen pysyvästi on mahdollista, valitettavan usein näin ei tehdä, eikä tässäkään tapauksessa. Tietokone oli asetettu olemaan valittamatta päivityksistä, ja niinpä koneesta löytyikin Windows XP SP 2 ja Firefoxista vanha 2-sarjan versio. En ryhtynyt tilanteen sopimattomuuden takia tarkemmin järjestelmää analysoimaan, mutta en lähtisi noin konfiguroidulla koneella tekemään mitään nettiselausta ihmeellisempää. Eli en kirjautuisi mihinkään, en kirjoittaisi esim. blogiani ja vielä vähemmän liittäisin järjestelmään omaa massamuistiani (=muistitikkua/ulkoista kiintolevyä…).

Kun vielä järjestelmässä kaikki käyttävät samoja tunnuksia, on tietoturva ja yksityisyys käytännössä olemattomia. Edes niin yksinkertaista toimenpidettä kuin Firefoxin yksityisyystietojen automaattista poistoa ei ollut kytketty päälle, ja näinpä vielä selaimen sulkemisen jälkeenkin seuraavalla käyttäjällä on melko vapaa pääsy edellisen käyttäjän tietoihin (keksit, välimuistit, sivuhistoria…).

Ottanen yhteyttä kyseisen kunnan IT-osastoon ensi tilassa ja tiedustelen hieman noista tietoturva-aukoista. Vähintä mitä he voivat tehdä on ilmoittaa järjestelmän käyttäjille (käytännössä siis oppilaat ja opettajat) ymmärrettävällä suomen kielellä että käytännössä kaikki syötetyt salasanat voidaan kaapata, ja näin on saattanut jo tapahtua.

Jos minun mielipidettäni korjaustoimenpiteiksi kysyttäisiin, suosittelisin maksimaalista siirtymistä Linux-verkkoon. Linux-verkossa jokaisella käyttäjällä voi olla oma käyttäjätunnus ja NFS-verkkojaossa oma kotikansio ja yhteiskansio. Muutenkin oikeuksien hallinta olisi helppoa ja worst case scenariossa käyttäjä voisi vaarantaa vain oman turvallisuutensa. Luonnollisestikin tällöinkin täytyy palvelimien ja työasemien päivityksistä huolehtia, mutta nuo voi asettaa päivittymään automaattisesti.

Jos (ja kun, näin uskon) oppilaitokset ovat myyneet sielunsa Microsoftille, hieman lievempi toimenpide olisi tehdä jokaiselle käyttäjälle oma tunnus ja verkkojakoihin oma kotikansio, kuten tiedän monien pienempienkin yhteisöjen (kuten työpaikkani, Oriveden seurakunnan) tehneen.

Mutta joo, kunhan ehdin joskus kotiinikin niin voisi laittaa sähköpostia tuosta asiasta, kirjoitan tänne sitten lisää kun heiltä kommenttia saan.

Windows 7 jopa XP:tä nopeampi?

IT-sivusto ZDNetin blogaaja, tietotekniikkakirjailija Adrian Kingsley-Hughes vertaa blogissaan Windows XP:tä, Windows Vistaa ja uuden Windows 7:n Beta 1 -julkaisua (Release 7000). Vertailu kertoo hämmästyttävästi Windows 7:n nopeudesta.

Testissään hän suoritti liudan erilaisia tehtäviä noilla kolmella käyttöjärjestelmällä – sekä Intel- (Intel Pentium Dual Core E2200 2.2GHz, NVIDIA GeForce 8400 GS -näytönohjaimella ja 1Gt muistilla) että AMD- (AMD Phenom 9700 2.4GHz, ATI Radeon 3850 -näytönohjaimella ja 4Gt muistilla) koneella.

Molemmilla koneilla Windows 7 vei selkeästi voiton XP:n ja Vistan kilpaillessa hopeasijasta. Aivan järjestelmävaatimusten rajoilla olevaa konetta ei testissä ollut (7:lla tulee olemaan samat vaatimukset kuin Vistalla), joten ehkä XP olisi ”nuhapumpusta” saanut enemmän irti, nyt kun XP:n jo 8 vuotta vanha tekniikka kun ei oikein aina jaksa venyä nykyraudan kykyihin.

Kun otetaan vielä huomioon, että kyseessä on ensimmäinen beetaversio, eikä koodia näin ollen ole vielä välttämättä hiottu ehdottomaan tappiinsa, voidaan sanoa että Windows 7 vaikuttaa todella lupaavalta. Ehkä siitä olisikin seuraavaksi Windows XP:ksi.

Se on vuosi 2009 sitte

Koska nyt Suomessa vietetään jo vuotta 2009, lienee paikoillaan toivottaa niille raasuille, jotka tätä lukevat, hyvää ja menestyksekästä uutta vuotta.

Sitten katsaus tulevaan: Koitan piakkoin saada KServer Best Open Source 2008 -sivut jopa valmiiksi, kaikkien muiden projektien takia se ei nyt ihan aikataulussa ole.

Mitä sitten voidaan odottaa vuodelta 2009? Tietenkin paljon uusia ja kehittyneitä avoimen lähdekoodin ohjelmia. Heti huhtikuussa Ubuntusta julkaistaan (jos aikataulussa pysytään) Jaunty Jackalope -niminen 9.04-versio, joka on laskujeni mukaan jo 10. Ubuntu-julkaisu. Luultavasti KDE4:ään voidaan odottaa päivityksiä, ehkäpä jopa niin, että käytettävyys saataisiin jopa KDE3.5:n tasolle.

Suljetun lähdekoodin maailmasta mielenkiintoinen tapaus tulee olemaan Windows 7. Tuo Vistan kauneuspäivitys lienee yrityksille vihdoin se vaihdon paikka ikääntyvistä XP-järjestelmistä. Monet yritykset saattavat kylläkin vieläkin lykätä hankintoja (talouskriisi), mutta kuluttaja-asiakkaille Windows 7 taitaa olla huomattavasti mukavampi bonus kuin Vista. Ja toivon mukaan moni edes kokeilee avoimen lähdekoodin mahdollisuuksia – niin yritys- kuin kuluttajapuolella.

Mitä palvelimeeni tulee, en usko että vuosi 2009 tuo mitään mullistavaa tullessaan, sillä Suomen Puolustusvoimat haluavat viedä minut pois koneitteni luota heinäkuussa. Henkilökohtaisesti valmistunen tosin yo-datanomiksi keväällä, mutta aika näyttää mikä lopputulos asiassa viime kädessä on.

Veikkaanpa vielä villisti, että vuonna 2009 jokin avoimen lähdekoodin peli lyö itsensä läpi ryminällä. Ja ehkäpä Googlen Android-alusta kännyköissä alkaa saada jalansijaa, vaikkakaan sitä ei ihan 100 % avoimena voi pitää.

Mutta IT-maailmaa ajatellen vuosi 2009 taitaa maailmanlamasta huolimatta olla oikein antoisa. Toivokaamme siis myös sille menestystä.